Kotiinpaluu

Koittipa vihdoin sekin päivä, että me palattiin takaisin kotiin. Kokonaista 4 viikkoa ehdittiin olla siellä toisella tallilla.
Kotona meitä odotti vanhat tutut karsinat, mutta olipa siitä jo aikaa kun on viimeksi näissä karsinoissa käytykään. Keväällä viimeksi, koko kesä ollaan  oltu ulkona tarhassa. Ja nyt sitten kuukausi siellä tallilla, jossa asuttiin kyllä yöt karsinoissa. Siellähän meillä oli karsinassakin heinäverkko ja nyt Emäntä laittoi tänne meidän kotikarsinoihinkin sellaiset, vähän pienemmät vaan.

Tämä minun karsinassa oleva verkko on nurkassa vähän vinottain, ihan samalla paikalla johon mun heinät on aikaisemmin laitettu vain lattialle. Ihan kivasti saan tästä syötyä.



Nyt on ollut melkoisen sateista säätä ihan koko viikko. Meidät onkin loimitettu joka aamu ulos mennessä. Yhtenä päivänä kun tuli ihan räntää, meillä oli ne vähän paksummat loimet, mutta sitten kun on ollut taas lämpöisempää ja vain vettä satanut, ollaan oltu näillä ohuemmilla loimilla.

Tanya:
Viimeksihän kerroin, että olin pysynyt terveenä, vaikka Reetalla oli se kuumetauti. No tuli se sitten minullekin, ihan viimeisenä iltana siellä tallilla ollessani nousi kuume. Sain heti lääkettä, vaikka en olisi tahtonut sitä syödä. Emäntä luuli olevansa ovela ja piilotti sitä porkkanaraasteeseen. Kuvitteli kai etten huomaa mitään. Mutta haisihan se nyt heti nenääni. Mutta lopulta kävi niin, että sitä lääkettä laitettiinkin ruiskulla suuhuni enkä voinut muuta kuin niellä.
Kotiin palasin siis paksusti loimitettuna, onneksi tuo matka oli aika lyhyt. Ja sen kotiinpaluupäivän oltiin kokonaan sisällä, mutta seuraavana päivänä sain paksumman loimen ulos ja tarkenin ihan hyvin. Se kuume kesti kolme päivää, mutta nyt olen jo ihan terve. Ei ole kuitenkaan vielä tarvinnut mitään treenejä jatkaa, vaan olen vain lepäillyt.

Mutta palataanpa vielä siihen viimeiseen treeniin jonka tein siellä tallilla. Talli oli ihan tyhjä, kun Emäntä haki minut tarhasta ja alkoi harjailla ja valjastaa. Yleensä siellä on ollut kovastikin hälinää ja toisia hevosia, mutta nyt saatiin olla ihan rauhassa siinä käytävällä. Ja katsokaapas miten Emäntä letitti minun harjani! Ensiksi etutukan, näin olikin helppo laittaa ne ravisuitset eikä jäänyt tukka huonosti sinne väliin.

Ja sitten letitettiin koko harja! Voi kun minä tunsin itseni kauniiksi. Ja sitten se minun kouluttajakin tuli talliin ja sekin kehui miten hienolta minä näytän letitettynä. Sen kertainen treeni oli vähän erilainen. Emäntä ajoi, ja se kouluttaja vain talutti minut ulos tallista. Ensiksi käytiin kentällä vähän pyörimässä ja sitten ajettiin tarhojen ohi. Ja Reeta katseli sieltä tarhasta minua, vähänkö olin ylpeä kun sain sille näyttää miten minäkin jo osaan! Käytiin siellä toisessa pihassa ja menin siinä ympyröitä ja kahdeksikkoa ja sain paljon kehuja. Ja sitten palattiin samaa reittiä takaisin talliin.

Kuulin kun suunnittelivat siinä, että seuraavana päivänä olisi ollut tarkoitus mennä pellolle ajelemaan, mutta sittenhän ne suunnitelmat muuttuivatkin mulla sairaslomaksi, kun se kuume nousi silloin illalla.

Reeta ehti jo kertoakin noista meidän uusista heinäverkoista. Minullehan tuo nyt ei ollut niin uutta, kun mun heinät oli verkossa viime talvenakin. Se aikaisempi heinäverkko oli vain erilainen, sellainen joka on otettu mukaan traileriinkin reissuille. Mutta nyt on siis tällainen suorakaiteen mallinen, vähän pienempi kuitenkin kuin se ulkona tarhassa oleva. Tämä on parempi kuin se aikaisempi verkko, tästä on helpompi syödä.

Viime talvena päästiin kulkemaan tallista ulos tarhaan tässä mun heinäverkon takana olevan liukuoven ja vuohien karsinan kautta. Mutta nyt onkin tehty eri tavalla. Emäntä on laittanut riimun ja taluttanut meidät yksi kerrallaan ihan tallin etuoven kautta tarhalle ja sama juttu illalla tarhalta takaisin talliin. Välillä siinä matkalla pitää pysähtyä ja joskus peruuttaakin. Mutta mukava juttu siinä on ollut se, että minut on viety aina ensimmäiseksi ja Reeta saa odottaa. :)