tiistai 16. tammikuuta 2018

Uutta vuotta


Hyvää uutta vuotta vaan kaikille! Perinteiseen tapaan tarjotaan teille kaikille lukijoille tulostettavaksi meidän ihka oma vuosikalenteri. Klikkaa tuosta kuvasta auki pdf-tiedosto jonka voit tulostaa A4-paperille.

Tanya:
Vuosi vaihtui meillä ihan rauhallisesti. Olis kaunis sää ja oltiin tarhassa yötäkin. Vähän poksui jossain kauempana ja meillä oli täydet valot tarhassa yöhön saakka. Emäntä kävi vielä yöllä lisäämässä heiniä ja sammutti sitten vasta valot.
Uusi vuosi kyllä alkoi ihan mukavasti, mutta jo viikon päästä tuli vastoinkäymisiä. Kun oli taas vähän huonompaa säätä niin me oltiin öitä karsinoissa ja yhtenä yönä kävi niin, että minä piehtaroidessani juutuinkin kiinni! En päässyt kääntymään takaisin jaloilleni ja voi että siinä meni kauan! Sitten tuli jo aamu ja kun kuulin että Emäntä oli jo tulossa talliin, minä päätin vielä kerran ponkaista ja pääsinkin ylös. Hirmuinen nälkähän mulla oli, kun iltaheinätkin oli jääneet kesken.
Mutta sitten kun sain aamuheinät syötyä, tulikin mahani kipeäksi. Emännän kanssa käytiin sitten kävelyllä, mutta ei auttanut. Sitten tuli lääkäri minua katsomaan, laittoi yhden piikin ja inhottavan letkun nenään. Mutta minä olin kiltisti ja siedin kaiken ja sain kyllä kehujakin. Ne hoitojutut tehtiinkin vuohitallissa, en ole siellä vielä kovin montaa kertaa käynytkään sen jälkeen kun meidän karsinat sieltä muutettiin tallin toiselle puolelle.
Onneksi sitten aika pian oloni alkoi helpottaa ja vatsa taas toimia. Käytiin vielä kolmesti kävelyllä sen päivän aikana ja vielä seuraavanakin päivänä.

Klinikallakin olen jo ehtinyt käymään tämän vuoden puolella. Mutta se oli ihan rutiinikäynti, niitä minun hammashuoltoja. Ja samalla otettiin vielä masusta kuva ja ei ole kuulemma yhtään hiekkaa siellä.

Milla:
Tanyalla on ollut niin kaikenlaista, mutta meikätyttö on ollut ihan terve. Pääsin kyllä taas mukaan klinikalle seuraneidiksi, mutta tällä kertaa en mennyt mukaan sinne hoitohuoneeseen vaan katseltiin ensiksi käytävältä sinne ja sitten mentiin siihen viereen karsinaan. Isäntä oli minun kanssa ja hömpöteltiin vähän selfiekuvia ottaen.
Tuli mulla kyllä sitten vähän hätä, kun kuulin että Tanya lähti sieltä hoitohuoneesta ja sen kavioiden kopse vain kuului loittonevan. Aikani huutelin perään, mutta en saanut vastausta. No jonkun ajan kuluttua onneksi askeleet sitten lähestyivät taas ja Tanya tuli hetkeksi samaan karsinaan ennen kotiinlähtöä.
Tuossa Tanyan massukivusta seurasi kyllä yksi tosi kiva juttu. Mehän ollaan aiemminkin saatu jo lämmintä makuvettä aamuin ja illoin, mutta nyt siihen tuli jotain paljon parempaa makua vielä ja sitä on saatu peräti kolme kertaa päivässä. Oi että se on hyvää! Emäntäkin ihmetteli, kun minä yhtenä iltana karsinaan mennessä ryystinkin koko kupillisen heti tyhjäksi! :D

sunnuntai 24. joulukuuta 2017

Hyvää joulua!



Tanya:
No nyt on Kartanollakin juhlittu joulua. Eilen käytiin pihassa vähän kuvauksissa Emännän kanssa, Isäntä kuvasi. Emännällä oli porkkananpaloja taskussaan ja syötiin taskut tyhjäksi!

Yötä vietettiin tallissa ja se olikin hyvä, koska ulkona oli ihan kamala myrsky! Tuuli vain vinkui nurkissa. Mutta tallissa oli mukava olla ja Isäntä oli tuonut meidän karsinoihin tuoreet joulukuusetkin joita saatiin maistella.
Tallissa on muutenkin jouluista, Akseli-kissa oli seuraamassa meidän aamutallipuuhia.

Me saimme myös joululahjoja! Iltaruokasangossa oli lisää porkkananpaloja ja sitten aamulla Emäntä tuli näitten varsinaisten lahjojen kanssa. Meille molemmille uudet loimet! Näissä on fleecevuoret eli vähän kuivaavat samalla kun suojaavat tuulelta ja sateelta. Minun loimeni on kooltaan 95 cm ja Millan loimi on 75 cm. 

Meillä oli jo aiemminkin karsinoissa kuusia ja nyt kun saatiin sinne uudet, oli ne entiset siirretty tarhaan. Vuohethan tekivät niistä sitten aika selvää jälkeä.



Milla:
Nyt kun on saatu kunnolla lunta, on tarhassa taas mukava juoksennellakin.  On hienoa pyyhältää niin että lumi pöllyää!






Ps. Nyt meidän talli löytyy myös Instagramista nimellä @kartanonponitalli.

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Arvonnan voittajat!

Ihan ensiksi, Onnittelut meille kaikille suomalaisille itsenäisyyspäivänä! Emäntä laittoi meille oikein rusetit juhlan kunniaksi, mutta me ei nyt justiinsa oltu poseeraustuulella, kun odoteltiin päiväheiniä.
 
Mutta sitten se mitä te kaikki tietysti jo jännityksellä odotatte! Arvonnan voittajat ovat tässä:

Onnittelemme voittajia ja kiitämme kaikkia arvontaan osallistuneita! Voittajille on ilmoitettu antamaansa sähköpostiin.

Näistä Suomi 100 -juhlista vielä, vuohet sitä sitten saivatkin poseerata kun meitä ei huvittanut. Tässä Inkeri:
Ja Inkerin lapset Kata ja Vili.
 Mutta oi ja voi, Pinja-kutulla ei ole sarvia niin se ei saanut rusettia.

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

10 vuotta! Arpajaiset!

Tanya:
Voi kuulkaas, tänään ei olekaan mikä tahansa päivä, vaan tämän  

blogin kymppivuotissynttärit!

Reetan tekemän ihan ensimmäisen postauksen pääset lukemaan tästä: https://reetuli.blogspot.fi/2007/11/esittely.html (valitettavasti tekstissä olevat linkit eivät enää toimi oikein).
Ikävä että Reeta ei ole enää täällä juhlistamassa tätä merkkipäivää. Mutta te kaikki lukijat pääsette mukaan juhlaan arpajaisten muodossa!

Laitettiin taas arvontaan kolme erilaista juttua, joista jokainen saa valita yhden jonka arvontaan osallistuu.

Vaihtoehto nro 1 on pinkki oikeista poninkengistä Emännän tekemä naulakko. Sen voi laittaa joko talliin tai vaikka omaan huoneeseen.

Vaihtoehto nro 2 on Polle-ponin palapeli jossa on 500 palaa.
Ja vaihtoehto nro 3 on Emännän tekemä avaimenperä jossa on jouhista tehty tupsu ja heppakoriste.

Tämä arvonta on avoin ihan kaikille, mutta kukin voi osallistua vain kerran. Osallistu jättämällä kommentti tämän postauksen alle, kerro siinä minkä palkinnon arvontaan haluat osallistua ja sähköpostiosoitteesi. Jos muistat koska aloit lukemaan meidän blogia niin kerro myös se. :)
Arvonta-aikaa on viikko, arvonta suoritetaan itsenäisyyspäivän illalla 6.12.

Milla:
Kyllä on ollut sateista säätä monena päivänä. Ollaankin oltu melkein joka yö nyt tallissa ja saatiinpa ihan uudet loimetkin niskaamme kun oli yhtenä päivänä oikein myrskyistä.
Eilenkin satoi ja meidän liekkiloimet ei ehtineet yön aikana kuivua niin tänään saatiin nämä uudet loimet taas päällemme ja kyllä nämä pitääkin hyvin sadetta!
Minun loimeni on koko 85 cm ja on minulle hiukan liian suuri, mutta en sentään ihan kompastu siihen niin ei se haittaa. Kaulakappalettani on niskasta taitettu vähän kaksinkerroin niin että pienet korvani näkyvät.
 Tanyan loimi on 95 cm ja sille on oikein sopiva kaulakappalekin.
Värit voisi tietysti olla vähän kirkkaammat, mutta on näissä sentään onneksi nuo oranssit kolmiot että Emäntä näkee meidät hämärässäkin. :)
Mutta ihan parasta näissä loimissa on oikein isot häntäläpät, eipä pääse häntäkään kastumaan.
Nämä loimet oli ostettu jo kesällä, muistan kun niitä vähän sovitettiin silloin mutta ei jätetty vielä päälle. Nämä onkin kevyttoppaloimet niin kesällä olisi tullut ihan kuuma! Nyt Emäntä sanoi että meille on tulossa toisetkin uudet loimet ja jotain vanhempia kai laitetaan pois. Yhdet ohuet oranssit sadeloimet otettiinkin jo mustien sadeloimien tilalle ja luulin ensiksi että ne on uudet, mutta sitten haistoinkin että kyllä minun loimeni tuoksui Reetalle, kuten niin moni muukin varusteeni.

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Iltatallivideo

Emäntä kuvasi meidän iltatallihommista videon jo aikaa sitten, mutta nyt vasta sai sen julkaistua. Aamutallistakin on kai tulossa samanlainen, saas nähdä koska se tulee valmiiksi.

tiistai 7. marraskuuta 2017

Lunta!

Milla:
Meillä oli hetken oikein kunnon talvi. Mutta hetken vain, nyt lumi on sulanut taas pois.
Mutta sen hetken kun lunta oli, sitä olikin jo aika paljon. Aamupäivällä aurinko paistoi hetken aikaa meidän tarhaan ja oli hieno paistatella siinä. Ei oltaisi oikeasti tarvittu loimia, mutta Emäntä puki ne päälle koska säätiedote lupasi jo lisää sadetta.

Se on kyllä hauskaa että meillä on samanlaiset loimet. Erottaahan meidät toki siitä huolimatta toisistamme. Minut ainakin tunnistaa valkoisista karvoista otsallani.


Vuohetkin tulivat meidän kanssa ulos. Yleensä ne eivät tykkää lumesta mutta nyt oli niin kaunis auringonpaiste että kai nekin halusivat nauttia siitä.

Hakkilan Inkeri
Pinja
Kartanon Vilhelmi ja Kartanon Katariina

Tanya:
Tuon lumisen päivän jälkeen meillä tapahtuikin kummia. Ensiksi Emäntä oli poissa kotoa niin että Isäntä hoiti meitä yhden yön yli. Seuraavana iltana Emäntä tuli kotiin ja me pääsimme siksi yöksi talliin. Oltiin ehditty jo iltaheinätkin melkein syödä, kun kuultiin että meille tuli vieraita! Ponivieraita! Keskellä yötä! :O

Me ei niitä päästy näkemään, mutta kuultiin ja haistettiin kyllä. Vieraat viipyivät vielä seuraavankin päivän ja meidän piti odottaa kokonainen päivä tallissa.

Mutta ei se kyllä haitannut yhtään, koska ulkona satoi räntää ja Emäntä kävi monta kertaa lisäämässä meille heiniä ettei aikamme tulisi pitkäksi. Illalla vieraat sitten lähtivät ja seuraavana päivänä haistelimme kovasti tarhaa ja totesimme että jotain ruunapoikia siellä oli ollut. Emäntä puhui jostain auton rikkoontumisesta ja siitä kai tämä yllättävä kyläily sitten johtui.

Mutta on meillä käynyt toisenlaisiakin vieraita, pikkuinen ratsastaja! Minä muistan että sama tyttö kävi joskus kauan sitten ja oli silloin paljon pienempi. Nyt tyttö oli kasvanut ja mentiin ihan raviakin. Milla kävi ensiksi ratsun hommissa ja sitten minä toisena. Ja me molemmat mentiin tosi hienosti ja saatiin palkaksi porkkanoita.
Sitten kun ratsastuksen jälkeen menin takaisin tarhaan, kuulin että vieraat menivät vuohien karsinaan. Niinpä minäkin tulin vähän kurkistelemaan luukusta, jospa vaikka niitä porkkanoita saisi vielä lisääkin.


lauantai 21. lokakuuta 2017

Syksyä

Tanya:
Eipä ollakaan hetkeen oltu äänessä. Syksy on tullut tänne Kartanollekin. Aluksi oli oikein kaunistakin hetken aikaa. Silloin Emäntä heitti meille tarhaan ison pallon! Vähän siihen tutustuttiin mutta ei me siitä kovin innostuttu. Mutta arvatkaas ketkä innostui!?




No kävin minäkin sitä vähän haistelemassa.

Ja Milla testasi vähän painiakin sen kanssa.


Kävin tässä taas hammaslääkärissäkin. Minulla on kolo hampaassa ja pitää sen takia aika usein käydä. Nytkin mentiin yhdessä Millan kanssa sinne hoitohuoneeseen vaikka vain minua hoidettiin. Sain taas piikin joka väsytti kovasti ja sitten hampaita huuhdeltiin ja laitettiin uusi paikka. Kesällä laitettu oli ehtinyt jo lähteä pois.
Hetken sain levätä karsinassa mutta sitten jo pian lähdettiin kotimatkalle.

Milla:
Silloin kun oli vielä kaunista ilmaa eikä satanut, oli tarha mukavassa kunnossa ja voitiin juoksennellakin ilman että tarvitsi varoa liukastumista.


Mutta sitten alkoi syyssateet ja tarha muuttui kuraiseksi ja meillä on pidetty loimia selässä. Minä osaan kyllä pitää loimeni puhtaana, piehtaroin vasta illalla kun pääsen karsinaan. Mutta katsokaas mikä sottapytty Tanya on!
Nyt kun on satanut, ollaan oltukin öitä tallissa. Se on vaihteeksi ihan mukavaa taas. Meidän kavioita on pesty pois kurasta ja nyt ollaan saatu öiksi myös  jotain kummallista puuroa. Aamuun mennessä olen kyllä syönyt kuppini tyhjäksi. Se on kuulemma hiekanpoistokuuri, syksyyn liittyviä juttuja kai.