torstai 27. syyskuuta 2012

Esiintymässä

No minäpäs pääsin sinne agilityesitykseen! Oli ihan kiva reissu. Muistan että olen käynyt siellä jo pari kertaa aikaisemminkin, viime kesänä viimeksi kun käytiin kisoissa. Nyt mentiin eri katokselle, ja samaan katokseen mun kanssa tuli karsina, jossa oli 3 kiliä!
Siinä odotellessa käytiin vähän kävelemässä ja katselemassa mitä kaikkea siellä on. Ja olihan siellä! Poneja kärryjen kanssa ja ratsastajien kanssa ja myös yksi iso heppa kärryjen kanssa.
Mulla meinasi ihan pää mennä sekaisin siitä touhusta ja tohinasta mitä siellä oli. Näytti siltä että sillä isolla hepallakin kävi samoin, enkä päässyt sitä kovin läheltä katsomaankaan.

Siellä satoi, ja mulla oli sadetakki päällä sen aikaa kun siellä käveleskeltiin. Ja katsokaas mikä riimu mulla on! Ehei, se ei ole Tanyan riimu, vaan nyt mulle on hankittu ihan samanlainen. Silloin aluksihan kun me saatiin nuo neonväriset riimut, Tanya sai pinkin ja minä oranssin. Mutta nyt oli Emäntä löytänyt mullekin pinkin.

Meidän agilityesteet tuotiin sinne myös, ja ehdin käydä kerran kokeilemassa radan läpi ennen sitä varsinaista esitystä.

Esitystä varten mun puunattiin siellä katoksessa ja sain päähäni vaaleanpunaiset suitset. Ne taitaa olla mun agilitysuitset, koska ne oli mulla päässä silloin kesällä viimeksi agilitykisoissakin.

No sitten tuli mun vuoro esiintyä ja minähän menin esteet niin reippaasti, ettei siinä kauaa mennytkään. Olipa hienoa kun lopuksi yleisö taputti mulle!


Sitten siellä oli pari muutakin ponia, jotka menivät niitä esteitä, ja ne saivat porkkanaa palkinnoiksi. Oli se vähän epäreilua, kun minä en ollut saanut. Mutta kun kovasti kerjäsin, niin sainhan minäkin sitten.
Niiden ponien jälkeen meidän esteitä kerättiin vähän sivuun ja laitettiin uusia esteitä tilalle, ja ne kilit tulivat myös esiintymään ja näyttivät miten nekin osaa agilityä!


Tanya:
Taan Reeta pääsi reissuun yksistään ja minä jäin kotiin kuttujen kanssa. Mutta eipä mulla isompaa hätää ollut, kun ruokaa riitti eikä Reeta ollut poissa kokonaista päivää.

Mutta on mullakin jotain kerrottavaa. Mulle laitettiin taas tässä yksi päivä se sila selkääni ja suitset ja pitkät ohjat ja Emäntä ohjasti mua mun takaa kävelemällä. Isäntä käveli mun vierellä. Kierreltiin vähän pidemmästi pihalla kuin mitä viimeksi, mutta ei kovin kauaa kuitenkaan. Sain kehuja kun menin nätisti. Osaan siis jo pysähtymisen ja liikkelle lähtemisen, mutta sitä en vielä oikein ymmärrä, miksei voisi samalla syödä heinää, kun niitä sopivia heinätupsuja on tarjolla siinä matkan varrella.

5 kommenttia:

Ansku kirjoitti...

Hahhah ihana tuo video! kierroksiapa hyvinkin :D

Anna kirjoitti...

Aivan ihanan pirteä blogi ja sööttejä poneja sulla :) Sait uuden lukijan!

Anonyymi kirjoitti...

Ihanat noi Reetan pukit:)

Jessi kirjoitti...

Heippa ja terveiset ihanille poneille! Hauska muistella sitä aikaa, kun vasta haaveilin omasta pienestä mustasta ponitytöstä, ja katselin parivuotiaan Reetan kuvia irc-galleriassa. Nyt pihassa tallustaa yksi tätä samaa sarjaa, mainio blogi teillä!

Laitoin haasteenkin teille tänne:
http://kavioillakoparoilla.blogspot.fi/2012/09/haaste-ja-yleista-pohdintaa-blogista.html

Anonyymi kirjoitti...

Muistinpa tämän blogin. Tässä sairauslomalainenkin piristyy, kun katsoo pienten ponien kuvia!

T: Susa