Lits läts!

Onpas ollut vetistä säätä tässä viime päivinä.

Me käytiin Emännän kanssa kaksistaan vielä yhdessä mätsärissä. Tai ei ihan kaksistaan, se Emännän kummityttö oli ekaa kertaa meidän mukana reissulla. Mutta Tanya ja Isäntä jäivät kotiin tällä kertaa.
Paikka oli aika lähellä ja ihan tuttu. Onneksi siellä oli tuollainen kova piha, niin ei jalat kuraantuneet. Mut nimittäin pestiin edellisenä iltana ja yön olinkin loimen alla ja aamulla hetken ehdin olla tarhassa sadeloimen kanssa ja siinä jalat jo kuraantui ja ne putsattiin kotona ennen lähtöä.

Ulkona piti odotella ensiksi jonkin aikaa ja mä olin loimi päällä etten kastuisi. Mutta aika pian päästiinkin sitten sisälle maneesiin ja siellä odoteltiin ja lämmiteltiin.

Kun tuli mun vuoro esiintyä, olin oikein tosi tosi nätisti ja juoksin reippaasti kun piti.

Kiitos kuvasta! Tuulia N. http://valokuvia.viuhka.fi/

 Ja seisoin nätisti paikallanikin. Emäntä sanoikin, että olen kehittynyt siinä valtavasti. Että nyt voidaan jo vähän miettiä, miten niiden jalkojen pitäisi olla, kun ne edes suurinpiirtein pysyvät nyt maassa. Hmm.

Kiitos kuvasta! Tuulia N. http://valokuvia.viuhka.fi/

Siellä arvosteltiin nyt pareittain, ja tällä kertaa mun parina oli ruskea melkein minun kokoinen poni ja tuomarin mielestä se oli tällä kertaa mua hienompi ja se sai punaisen nauhan. Siellä ei saanutkaan ruusukkeita ollenkaan, vaan minä sain sellaisen sinisen nauhan suitsiini.
Sitten meninkin saman tien traileriin ja kun olin siellä hetken syönyt heiniä, lähdettiin kotimatkalle. Ei siis kestänyt kauaakaan se reissu.

Tanya:
Minäpäs sain uuden loimen! Tämä laitettiin mun päälle kylvyn jälkeen. Minutkin siis pestiin, vaikka en nyt sinne näyttelyyn mennytkään missä Reeta kävi.

Sain minä toisenkin uuden loimen, mutta se ei ole ihan uusi. Haistoin että siinä oli jonkun ihan vieraan ponin tuoksu, vaikka se olikin pesty. Se on punainen sadeloimi. Emäntä vaan ei ehtinyt ottamaan siitä kuvaa ennen kuin se jo kuraantui.

Meillä on kuulemma liian pulleat massut nyt. Niin oli sanottu siellä Reetan näyttelyssäkin. On vaan niin nälkä ja me hotaistaan heinät aina tosi nopeasti. Mutta nytpä ei onnistu! Emäntä olikin laittanut tuohon meidän heinäverkkoon toisenkin verkon, ja nyt siitä on paljon hankalampi syödä. Mutta kyllä me se silti tyhjäksi saadaan. :)
Meillä on ollut nyt massut vähän löysällä ja sen takia kuulemma oli nyt iltapuuroon tullut mukaan jotain valkoista. Mutta ihan syötävää se silti on.

Vettä on satanut tässä monena päivänä. Yleensä me mennään syönnin jälkeen sateensuojaan tarhan katokseen.

Paitsi sitten kun sataa ihan aamusta alkaen, silloin Emäntä on laittanut meille sadetakit päälle.

Saatiin Jessiltä tällainen tunnustus. Kiitos!!!
Käykääpäs katsomassa Jessin blogia Kavioiden kopsetta & koparoiden naksetta. Siellä on söpö Maisa-poni! Ja sarvipäitä, mutta ne on jotain ihan muita sarvipäitä kuin nuo mitä meillä asuu. ;)
Tätä tunnustustushaastetta pitäisi jakaa eteenpäin muihin blogeihin, mutta kun ei me oikein lueta blogeja...