Näytillä

Hiphei taas!

Nyt mulla onkin paljon kerrottavaa ja paljon kuvia! Mulla oli suuri päivä viime sunnuntaina, kävin näyttelyssä!
Arvelin jo tässä vähän aikaa sitten, että jotain taitaa olla tulossa, kun Emäntä mua niin pesi ja puunasi ja kokeili uusia suitsia jo aikaisemmin. Niissä oli hieno otsapanta, mutta Emäntä sanoi että se pidetään vielä salaisuutena ja siksi mä en saanut niitä aikaisemmin otettuja kuvia tännekään laittaa.

Mutta asiaan! Lauantaina toivat pihaan trailerin ja sain käydä jo sitä illalla haistelemassa ja sisällä kääntymässä. En ollut ennen siinä matkustanut ja hajut olivat mulle uusia.
Sitten kun se sunnuntaiaamu koitti, niin me käytiin ensiksi aamusta Emännän kanssa lenkillä. Emäntä sanoi että saisin purkaa ylimääräiset energiat että jaksan sitten olla nätisti. Mutta eihän mulla mitään ylimääräisiä energioita ole, ihan tarpeellista se on kaikki!

No, sitten mulle laitettiin jalkoihin sellaiset kuljetussuojat, niitä en olekaan ennen pitänyt. On niitä sovitettu kyllä, ja ihan sopivat ne mulle oli. Sitten nousin traileriin ja mut laitettiin kiinni sinne perälle niin että sain matkustaa peffa eteenpäin. Välillä pysähdyttiin ja Emäntä kävi mua kurkkaamassa. Aika pitkään se matka kesti ja sitten tultiin johonkin pihaan missä oli poneja! Ihan melkein mun kokoisia! Ja yks ponityttö sitten sieltä tuli kyytiin siihen trailerin toiselle puolelle ja sitten matka taas jatkui.

Sitten me tultiin perille sinne näyttelypaikalle ja mulle laitettiin suitset ennen kuin pääsin ulos. Käytiin vähän kävelemässä ja sitten sain jäädä syömään nurmikkoa. Oli vähän hankala syödä kun kaikki tarttui kuolaimiin. Mutta sitten Emäntä onneksi irrotti kuolaimen toiselta puolelta ja vaikka se roikkui hassusti sivulla, niin sain hyvin syötyä.
Mulle laitettiin tuollainen numerolappukin suitsiin. Se oli niin iso että en edes kunnolla nähnyt toiselle puolelle.


Siellä kuului hirveän kovaa puhetta ja katselin sinne puheen suuntaan aina välillä ja mietin että koskahan mä meen sinne.


Emäntä tais olla ihan täpinöissä ja putsasi ja puunasi mua ihan hirveesti. Naamakin putsattiin sienellä ja kavioihin laitettiin jotain öljyä. Ja sumuteltiin mun turkkiin vaikka mitä.


Tässä ollaan jo melkein menossa, vielä piti ottaa riimu pois suitsien päältä.


Ja sitten me käveltiin sinne aika kauas ja päästiin sinne näyttelyn lämmittelyalueelle. Se toinen mun kanssa matkustanut ponityttö on tässä mun kanssa, sen nimi on Bonnie.


Meidän piti odotella aika kauan ja välillä käytiin kattomassa miten ne meitä ennen olleet suoriutui siellä näyttelykehässä.


Sitten vihdoin olikin meidän vuoro. Me kierrettiin ensiksi sellainen lenkki kävellen ja sitten toinen kerta ravaten. Emäntä kehui koko ajan kun mä osasin ravata niin nätisti. Menin ihan Emännän vieressä enkä yrittänyt yhtään päästä edelle.
Sitten mun piti mennä siihen keskelle seisomaan ja se tuomarinainen katteli mua joka puolelta ja nosti mun häntääkin.


Sitten me mentiin hetkeksi sivuun seisoskelemaan kun se meidän parina ollut heppa meni arvosteltavaksi. Siinä odotuspaikalla oli aivan ihanaa kuivaa pehmeätä hiekkaa ja sitten en enää voinut vastustaa kiusausta vaan kellahdin siihen kyljelleni! Ajattelin että ehdin vähän piehtaroida ennen kuin Emäntä huomaa. Mutta se huomasikin heti ja komensi mut ylös. Ja sitten putsasi hiekat mun turkista ja mutisi jotain.
Pian meidän pitikin mennä seisomaan sen parihepan viereen ja Emäntä tais ihan pidättää hengitystään. Toi mun pari oli noin iso vaikka se oli paljon nuorempi kuin minä! Hassua.


Se tuomari toi Emännälle punaisen rusetin ja se kiinnitettiin sitten mun suitsiin! Vähänkö oli hienoa!


Sitten mentiin hetkeksi taas odottelemaan ja sitten käytiin kävelemässä vielä yksi kierros ja sitten lähdettiinkin takaisin sinne trailerin luo. Emäntä halus että Isäntä ottaisi vielä vähän poseerauskuvia minusta. Mutta mua alkoi jo väsyttää enkä jaksanut yhtään poseerata. Oli mun mielestä jo poseerattu ihan tarpeeksi sille päivälle.


Sitten mut ja se Bonnie talutettiin taas traileriin ja lähdettiin kotimatkalle. Bonnie jätettiin kyydistä ensiksi ja sitten mä matkustin yksin loppumatkan kotiin.
Oli mulla hieno päivä, mutta ihan kiva oli tulla takaisin kotiinkin.

Jos joku haluaa nähdä lisää kuvia näyttelystä, niin niitähän löytyy:
http://kuvablogi.com/blog/10608/8/
http://kuvablogi.com/blog/4585/86/
http://xacoleon.galleria.fi/kuvat/Hevostapahtumat/24.05.09+Kauhava/
http://kuvitellen.kuvat.fi/kuvat/N%E4yttelyt/Match+show+24.5.2009/


Oottakos kuulleet että musta on tullut muutenkin julkkis kuin vaan tuolla näyttelyssä!? Tällä viikolla on tullut sellainen lehti kuin Hevoshullu ja siinä on mun kuvani ja esittelen siinä itseäni. Ja siinä on tämä mun päiväkirjan osoitekin. Että terve taas teille uusille lukijoille jotka sitä kautta olette tämän löytäneet!