maanantai 7. tammikuuta 2008

Lauantailenkillä

Emäntä ehti nyt vasta kirjoittelemaan mun juttuja, mutta ajattelin silti kertoa teille meidän lauantaisesta lenkistä, kun siltä otettiin kuviakin. Ja videoitiinkin, mutta Emäntä sanoi että niitä videoita ei julkaista kun mä käyttäydyn niissä Emännän mielestä vähän huonosti ja Emäntä komentelee mua vähän isoon ääneen...
No joo, lauantaina mentiin siis taas lenkille, lähdettiin mettään päin ja siitä mä tykkään vähän enemmän kuin tiellä kävelemisestä. Mulla oli aika lennokas olo jo lähtiessä ja mä vähän syöksyilin sinne tänne ja heittelin perääkin. Emäntä piti mua aika tiukasti riimusta ja torui mua aika lailla. Kyllä mä sitten pikku hiljaa rauhoituin ja tajusin että Emäntä ei tosiaankaan aio päästää mua edellensä.
Me mentiin jotain ihan uutta reittiä ja mä olin aika innoissani siitäkin. Sain hypätä muutaman ojan yli kun mentiin sellaisessa ryteikössä.
Sitten me tultiin purolle jonka yli meni tosi vanha silta. Isäntä ja Emäntäkin ihmettelivät, että uskaltaako siitä mennä. Isäntä meni ensiksi ja kesti se silta. Sitten Isäntä tuli takas ja Emäntä meni yli ja Isäntä heitti mun riimunnarun pään Emännälle ja sitten ne usuttivat mut siitä yli. Mua vähän jännitti, kun sieltä sillan raoista näkyi vettä. Mutta kun mä olin kerta nähnyt että Emäntä ja Isäntäkin siitä menivät, niin mäkin menin ja Emäntä kehui mua kovasti kun uskalsin. Mutta Mila-koira, se ei meinannu uskaltaa ollenkaan. Mutta Isäntä sai sen sitte lopulta houkuteltua ja niin me jatkettiin matkaa. Me kierrettiin sellainen lenkki, ettei tarvinnu tulla siitä sillan yli enää uudestaan.
Peltoaukealla tuuli aika kylmästi, mutta onneksi mulla on tää kunnon talvikarva. Isäntä ja Emäntä vetivät takkien huput päähän, mutta mun ei ollu yhtään kylmä.
Mä halusin laittaa tähän tämän kuvan, jossa mun harja näyttää aika hienolta tuulessa.


Nyt onkin ollut muutaman päivän ihan pakkasta ja luntakin on satanut. Eilen illalla mä olin aika lumessa, kun ei se lumisade mua haittaa yhtään. Emännän mielestä mä näytin ihan hassulta, kun oon muuten musta ja sitten olinkin ihan lumesta valkoinen. Se harjas ne lumet musta pois kun toi mut illalla karsinaan, etten sitten kastuisi kun ne lumet sulaa.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Reetta suorastaan nostattaa ponikuumetta. Ihana tuo video.

Anonyymi kirjoitti...

Mistä lie tänne tupsahdin, mukava lukea teidän kävelylenkeistä minihepan kanssa. Meillä lenkkeillään kera kahden minin :-)

Anonyymi kirjoitti...

Käykääpäs miun Helmiä ja tilkkuja- blogissani, siellä on teille terkkuja...

Anonyymi kirjoitti...

Heljä hei! Kiitos terveisistä! Mutta minäpä en ole miniheppa, vaan knabstrupper-poni; äitini on knabtrupper-kantakirjatamma Tanskasta ja isäni on rodultaan British Spotted Pony.
Barbrolle myös kiitos terveisistä! Menossa ollaan jo. :)

Anonyymi kirjoitti...

Auts, tuo mini -sana on niin veressä ;-D Tottahan toki olin lukenut 'rotutaustasi'...ihanan pieni olet kuitenkin.

Anonyymi kirjoitti...

Heippa! Tallitontun tarinoissa on teille terveisiä. ;)

Anonyymi kirjoitti...

Niin se osoitehan on www.stalltomte.vuodatus.net, ei näköjään jäänytkään näkyville.