sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Ratsuna

Reeta:
Meillä kävi taas lapsivieraita ja tällä kertaa minä pääsinkin ratsuksi. Siitä on tosi kauan kun minun selässäni on kukaan ollut, mutta osasin minä vielä.
Lapset harjasivat minua ja sitten minulle laitettiin selkään oma pikkuinen lännensatulani. Suitsia ja ohjia ei laitettu, koska lapset menivät vain talutusratsastusta ja Emäntä talutti.
Kierreltiin pihassa ja tallissa käytiin aina vaihtamassa ratsastajaa. Ratsastavia lapsia oli yhteensä kolme.
Olihan se vaihteeksi ihan mukavaakin. Nykyään yleensä vain Tanyalla ratsastetaan koska se on kuulemma rauhallisempi ratsuna kuin minä. Mutta nyt Tanya on sairaslomalla ja siksi minä ryhdyin hommiin. Mutta Tanya saa kertoa itse mikä sillä on.

Tanya:
Juu minä olen nyt ollut sairaslomalla. Aloin arkoa kavioitani enkä halunnut liikkua. Niin sitten käytiin taas siellä klinikalla jossa kevättalvellakin kävin. Siellä katsottiin minun liikkumista ja kavioita ja otettiin verinäytekin ja sitten vielä kuvattiinkin kaviot. Kavioluissani ei ollut muutoksia ja veriarvotkin olivat kunnossa, mutta aroin kavioitani voimakkaasti ja sen takia minulla sitten epäiltiin olevan alkava kaviokuume. Varmuuttahan siitä ei ole, voi olla että kavioni olivat vain pehmenneet kun sitä edeltävä viikko oli kovin sateinen. Nyt minua on kuitenkin hoidettu kuten kaviokuumeista enkä ole saanut sen takia liikkua juuri mitään.
Siksi oli ihan mukavaa vaihtelua kun nuo lapset tulivat ja harjasivat minut.
Silloin olin oikein kivassa kesäkarvassakin, mutta nyt olen jo aloittanut vaihtamisen talvikarvaan.
Minulla on kyllä ollut vähän tylsää. Vietän nyt päivät vuohien karsinassa, joka on kyllä ihan mukavan tilava ja ilmakin on ollut sisällä sopivan viileä. Vuohitallin etuovi on auki ja saan nauttia raittiista ilmasta eikä ötököitäkään ole ollut. Takaoven paikalla on nyt vain levy jonka yläpuolelta voin katsella tarhaan. Reeta viettää usein aikaansa siinä ulkopuolella ja yletymme nuuskuttelemaan toisiamme. Ja on Emäntä tuonut Reetan pari kertaa minun kanssani karsinaankin hetkeksi aikaa, niin että on saatu lähemminkin seurustella.
Toisinaan minun seurakseni karsinaan tulee myös Inkeri. Se on niin kova tyttö pomppimaan että osaa kiivetä tuon levyn yli. Inkeri ei taida ymmärtää miksi minä nyt asun päivisin sen kotikarsinassa.
Muuta ajankulua minulla karsinassa on pajujen järsiminen. Niitä olenkin saanut ihan reilusti. Öiksi mennään sitten meidän omiin karsinoihimme eli Reetakin tulee silloin sisälle.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kummat ovat mielestäsi paremmat harrasteajoon, ravi- vai valjakkovaljaat?

Ponitäti kirjoitti...

Jos harrasteajo tarkoittaa ajamista vaihtelevissakin maastoissa koppakärryillä ja mahdollisesti joskus kaksi ihmistäkin kyydissä, niin kyllä shettikselle on valjakkovaljaat siinä paremmat. Ravivaljaat on suunniteltu tasaisella ajamiseen ja kevyillä kärryillä ja kevyellä kuormalla. Valjakkovaljailla veto tulee rinnalle eli poni saa puskettua kuormaa eteenpäin koko kropallaan. Ravivaljaissa veto tulee vain silaan eli selälle ja jos kuorma on painava ja ajomaasto mäkinen, voi ponin selkä kipeytyä.
Koppakärryt saa muokattua valjakkovaljaisiin sopiviksi, kun niihin lisää vetokartun ja aisoihin lenkit mäkivöitä varten.