keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Yhdessä ajelulla

Tanya:
Mulla on nyt ollut aika usein toimintaa Emännän kanssa. Ollaan käyty kärrylenkeillä ja talutuslenkeillä ja pyöröaitauksessa. Talutuslenkeillä on menty tiellä ja opettelen siinä kohtaamaan muita tiellä liikkuvia. Kovasti olen saanut kehuja, kun hitaasti tulevia autoja en enää säikähtele.

Mutta tässä yhtenä päivänä meille tuli joku Emännän kaveri ja meidät valjastettiin molemmat ja lähdettiin yhdessä ajelulle. Ja mentiinkin eri reittiä mitä aiemmin olen kärrytellyt. Normaalisti siis mennään metsäteille, mutta nyt mentiinkin kylätietä toiseen suuntaan ja sitten peltotielle.

Tiellä sain mennä turvallisesti Reetan takana, enkä säikkynyt vaikka vastaan tuli auto ja mopokin.

Ja sitten mentiin peltotielle jossa saatiin mennä vierekkäinkin.

Se olikin hassu tie, kun oli pitkä suora ja näkyi kauas. Olisin halunnut vähän syödä siinä tien vierellä kasvavia heiniä, mutta en saanut. :(

Hienosti meidän lenkki meni, ravattiinkin pätkiä.

Mutta kotiin tultua koitti kuitenkin ihan paras hetki! Saatiin vähän syöpötellä pihassa, olipa hyvää!


Meillä on vieläkin karvanvaihto pahasti vaiheessa. Siis ollaan kaukana kiiltävästä kesäkarvasta. Yhtenä iltana minua harjattiinkin eri vempeleellä ja kyllä lähti karvoja iso kasa.

Reeta:
No joo, ihan oli mukava tuo yhteinen kärrylenkki Tanyan kanssa. En ollut minäkään käynyt pitkään aikaan sillä tiellä, missä nyt ajettiin.
Mutta samaa mieltä olen Tanyan kanssa siitä, että parasta oli kuitenkin sitten lenkin jälkeen, kun saatiin syöpötellä pihassa.

Vähän erilaista syöpöttelyäkin meillä on nyt riittänyt. Ollaan saatu oksia tarhaan, ne maistuukin paremmalle kuin ne meidän vanhat viime kesäiset heinät. Näistä oksista voi lehtien lisäksi järsiä kuoriakin, ihan mukavaa ajankulua meille kaikille.

10 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Löysin blogisi ja aikaa vierähti sitä lukiessa.Itsekkin suunnittelen shettiksen hankkimista harrastuskaveriksi (nyt kun tyttäreni lopetti ratsastamisen ja kilpailemisen). Olen vaan saanut kuulla kommentteja mitä aikuinen tekee pienellä ponilla ja olen hullu kun moista suunnittelen. Blogisi antoi uutta uskoa että myös aikuinen voi harrastaa ja nauttia shettiksistä. Jäin koukkuun ja seuraan touhujanne jatkossakin. Hyvää kesän jatkoa teille.

Anonyymi kirjoitti...

Moikka!

Olen itsekin shettisharrastaja, ja tällä hetkellä liikuttettavana ja rapsutettavana päällee 20v ponivaari. Ongelmana meillä on ponin ylipaino. Kylkiluut tuntuvat, kun jonkin verran painelee, mutta läskiä löytyy kyllä reilusti yli tarpeiden :D

Millaista liikuntaa suosittelisit? Olen pyrkinyt pitämään arjen mahdollisimman monipuolisena (juoksutusta, ohjasajoa, kärryttelyä, maastolenkkeilyä...).

Ja vielä tähän loppuun; aivan ihana blogi ja todelliset symppisponit!

Ponitäti kirjoitti...

Kiitos kommenteista! :D
Kyllä aikuisia ponitätejä on paljonkin. Kannattaa tutustua shettisten näyttely- ja käyttöluokkatoimintaan, ihan aikuiset siellä "leikkii poneilla". :D

Ponien ylipaino on meilläkin jatkuva ongelma. Sun liikutus kuulostaa oikein hyvältä! Meillä yritetään pitää painoa kurissa ruokinnalla mutta eihän se oikein onnistu. ;) Varsinaista väkirehua eivät saa ollenkaan ja heinät punnitaan. Tällä hetkellä kuivaheinän yhteisannos päivässä on 5,5 kiloa, eli tulee noin 2,75 kiloa per turpa, siitä ei voi enää vähentää. (isommalle shettikselle tuo määrä olisi liian vähän, mutta tytöt on siis n. 91 cm korkeita) Sitten kun pääsevät laitumelle, on sitäkin rajattava, eli yleensä vain muutaman tunnin päivässä laiduntavat ja muuten tarhassa.

Anonyymi kirjoitti...

Hei ponit! Ovatko nuo teidän valjaat ja kärryt mukavia? Ovatko valjaat Pfiffit? Sopivatko ne muihinkin kärryihin kuin valjakkokärryihin? Voitteko suositella samanlaisia muillekin poneille?

Anonyymi kirjoitti...

Ensimmäiselle anonyymille: älä välitä tuollaisista puheista! Rakas hevoseni jouduttiin hiljattain lopettamaan ja talliin jäi mieheni työhevonen ja oma shettisorivarsani. Olen niin kiintynyt poniin ja innostunut, kun se on siinä iässä, että kohta voi alkaa ajella. Mitään kiirettä uuden hevosen hankinnalla ei ole, kun tuntuu siltä, että saan pikkuponista ihan kaiken, mitä haluan hevostelulta.

Ponitäti kirjoitti...

Suosittelen ehdottomasti pikkuponeille valjakkovaljaita! Ne kun vetää omaan painoonsa nähden suhteutettuna isoa kuormaa, niin nuo valjakkovaljaat on nimenomaan painon vetämiseen ja epätasaisessa maastossa paremmat kuin perinteiset ravivaljaat. Tämä johtuu siitä, että näissä vetotyö tapahtuu rintaremmin ja vetoliinojen avulla, ei silan kautta selällä kuten ravivaljastuksessa. Myös koska aisoja ei kiinnitetä kiinteästi silaan, pääsee ne hiukan liikkumaan joka mahdollistaa sen, että kärryn tärinät ym. liike epätasaisessa maastossa ei mene silan kautta poniin.
Valjakkovaljaita varten pitää kärryssä olla vetokarttu ja aisoissa lenkit joihin voi kiinnittää mäkivyön. Sellaiset voi kyllä lisätä koppakärryihinkin ja siten saada koppiksista hyvät kärryt valjakkovaljaille.
En enää muista minkä merkkiset nuo Reetan valjaat on kun siitä on monta vuotta aikaa kun on ostettu ja se firmakin jo lopettanut. Ne on hyvin Reetalle sopivat ja kestäneet käytössä siis jo vuosia. Tanyan tämänhetkiset valjaat on tilattu Ruotsista Drive Outilta. Tanyalle on ollut hiukan hankalampi löytää sopivia valjaita, koska se on juuri minishettis- ja shettiskoon rajalla. Nämä nykyiset on minishettis-kokoiset, mutta niissä on alkuperäistä pidempi mahavyö. Myös rintaremmi on nyt uusi, sellainen kaareva joka istuu paremmin, sitä ei ole tullutkaan tähän blogiin kuvattua.

Anonyymi kirjoitti...

Miksi teillä on suorat rintaremmit, eikä y-rintaremmit? Onko niillä eroa?

Ponitäti kirjoitti...

Y-rintaremmi voi olla ravivaljaissa, sen tarkoitus kun on pitää sila paikallaan ettei se pääse liusumaan taaksepäin.
Meillä on käytössä valjakkovaljaat, joissa rintaremmillä vedetään kärryä, eli siitä lähtee nuo vetoliinat jotka kiinnittyy kärryn vetokarttuun. Siksi rintaremmin pitää olla vahva, että se kestää koko kärryn vetotyön. Eikä se myöskään saa kiinnittyä silaan kuten y-rintaremmi kiinnitetään, koska vetoliinallisen rintaremmin on tarkoitus tavallaan liikkua ponin lapojen mukaan.

Anonyymi kirjoitti...

Eikö kaikista paras olisi leveä y-rintaremmi kiinnitettynä vetokarttuun? Eikö tuo suora kuitenkin estä lapojen liikkumista, kun se kiertää koko etuosan niin tiivisti vedon ollessa päällä? Längethän varmaan parhaimmat olisi, kun pienet ponit vetää suhteessa aika isoja kuormia, mutta mistä niin pieniä länkiä saisi...

Ponitäti kirjoitti...

Juu länget toki olisi paras varsinkin jos todella painavaa vetäisi, mutta ne pitäisi teettää enkä tiedä että siihen kuuluvaa työvaljastustakaan olisi mistään saatavilla.
Y-rintaremmiin ei oikein saa niitä vetoliinoja kiinnitettyä.
Tämä valjakkovaljaiden rintaremmi ei estä lapojen liikettä, koska sen idea on juuri siinä että se kiinnitetään vetokarttuun joka myötää lapojen liikettä. Siten se siis eroaa esim. ravivaljastuksen pitkäliinaisesta rintaremmistä.