keskiviikko 14. elokuuta 2013

Kisoissa taas

Me käytiin taas kisoissa! Ne oli aika samanlaiset kisat kuin ne edellisetkin, mutta nämä oli paljon kauempana ja siellä ei ollut karsinaa vaan piti odotella trailerissa ja siellä meni kokonainen päivä.

Ihan aluksi saatiin olla siinä kisakentän vierellä odottelemassa ja syödä ihanaa tuoretta ruohoa. Emännän kummityttö oli mukana ja se piteli minun narua kun Emäntä piteli Tanyan narua.

Jonkin ajan päästä mut laitettiin kuitenkin takaisin traileriin ja odottelin siellä heinäsäkin kanssa sen aikaa kun Tanya kävi kisaamassa. Ja se kesti aika kauan se odottelu.

Mutta sitten tuli mun vuoro! Tällä kertaa en osallistunutkaan ajoluokkaan, kun Emäntä sanoi ettei viitsi sinne kauas kärryjä viedä ja että se ei muista kahta ohjelmaa. Mutta osallistuin kuitenkin kahteen agilityluokkaan.

Ensiksi menin sen kummitytön kanssa. Ja hienostipa meninkin!
Siellä oli vähän erilaisia esteitä kuin kotona, mutta reippaasti suoritin ne kaikki. Nämä portaat oli päällystetty jollain matolla.

 Pressukin oli kapeampi kuin kotona.
Ja tällaista katosta meillä ei olekaan.
Olipa hyvä kun oli harjoiteltu kotona sillä mun omalla erikoisesteellä kääntymistä, tässä nimittäin piti tehdä ihan kokonainen ympyrä.

Puomikuja oli paljon pidempi kuin kotona ja se piti mennä ihan kahteen kertaan.

Kaikista esteistä ei tullut kuvaa, mutta oli niitä siis aika monta. Suoritin kaikki reippaasti ja oikein eikä tullut yhtään virheitä.
Suoritukseni jälkeen sainkin sitten syödä vähän ruohoa, vaikka olihan se hankalaa kun oli kuolaimet suussa. Siinä junioreiden sarjassa oli 12 osallistujaa ja piti sitten odotella niiden muidenkin suoritukset ennen palkintojenjakoa.
Vaan arvatkaapas kuka voitti!? Minä!

Sain tosi ison ruusukkeen ja tyttö sai mitalin ja pokaalin ja vielä jotain muitakin palkintoja. Olipa se hienoa! Emäntä sanoi sitten myöhemmin, että kakkoseksi tullut meni vain alle sekunnin minua hitaammin, eli kisa oli todella tiukka.

No hetken kun siinä sitten odottelin, niin oli sennusarjan vuoro, eli sitten mentiin Emännän kanssa. Siihen radalle tuli pari uutta estettä, joista toinen oli tällainen laatikko. Hiukan piti nuuskia sitä ensiksi.
Mutta niin vain kiipesin sen päälle.

Emännän kanssa mentiin kyllä tosi reipasta vauhtia.

Siinä sarjassa oli 13 osallistujaa, mutta niinhän siinä kävi, että minä sain voiton siitäkin. :D
Sain siitä samanlaisen rusetin ja pokaalin ja mitalin ja vielä tuollaisen heppa-kynttilänjalan.

Tanya:
No niinpä se selvisi, minkä takia niin ahkerasti sitä ohjasajoa piti harjoitella. Me osallistuttiinkin nyt Emännän kanssa kisaan. Se oli ihan uusi paikka minulle ja siellä oli paljon muitakin poneja ja piti odotella tosi paljon. Sain kyllä kehuja kun niin hienosti jaksoin odotella.
Tällä kertaa mun luokassani olikin seitsemän osallistujaa. Ensiksi kierrettiin kaikki kentällä peräkanaa käyntiä ja sitten otettiin pari pätkää raviakin.
Sitten piti odottaa omaa vuoroa kentän laidalla ja kun oma vuoro tuli, tein ihan parhaani niin kuin vain osasin.
Sitten piti taas odotella siinä kun muutkin menivät.
Palkintojen jaossa minä sain ruusukkeen neljäntenä. Sijoituin siis ihan keskelle omaa sarjaani, mikä on varmasti todella hyvä sijoitus kun olen vasta 3-vuotias. Emäntä ainakin oli kovin tyytyväinen.
 Sain violetin ruusukkeen ja jonkin esinepalkinnonkin Emäntä sai.
Tästä näet mun arvostelun ja tuossa on myös ne meidän saamat palkinnot. Se Reetan toinen iso ruusuke ja mitali menivät tytön kotiin.

11 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

niin ihanaa kun jaksat touhuta noitten ponien kanssa kaikkea aina! :) niillä on kyllä niin onnellinen elämä! :)

Anonyymi kirjoitti...

ihanasti sopii toi riimu ja sun paita väreihin keskenään! :)

Anonyymi kirjoitti...

Näistä kirjotuksista tulee aina niin hyvä mieli=) Pitkään olen jo käynyt blogia seuraamassa, hyvän mielen tekstiä ja kivoja kuvia. Oikein aurinkoista alkavaa syksyä koko porukalle!

Anonyymi kirjoitti...

Reetallahan on siis suitset, kuten Tanyallakin :)
Söpikset <3

Anonyymi kirjoitti...

On sulla mahtavia poneja! =)

Ponitäti kirjoitti...

Kiitos kaikille! :D
Joo nuo Reetan pinkit suitset on ihan suitset, vaikka riimulta näyttääkin. Olen ne itse tehnyt nailonnauhasta.

Pauliina kirjoitti...

Paljon onnea, aivan mahtavia kuvia ja ihanat pinkit suitset! ^.^

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä ne ponit vaan on niin taitavia!!! Ja tosi ihana blogi! Olen melko uusi lukija, mutta en missään tapauksessa aio lopettaa lukemista! Ja mäkin tykkään niistä suitsista! Ja vielä ite tehdyt! Ohhoh! :)))

Mariitta Salmenhaara kirjoitti...

Ihanat pinkit suitset, meidän tytöt haluaisivat myös tuollaiset ;)

Mariitta Salmenhaara kirjoitti...

hupsista, unohdin onnitella, siis Onnea upeasta menestyksestä :)

Ponitäti kirjoitti...

Kiitos Mariitta!