Ratsuna

Meillä kävi ihmisvieraita ja pääsin pitkästä aikaa ihan oikeaksi ratsuksi, eikä vaan talutusratsuksi.
Ensiksi minut harjattiin ja satuloitiin lännensatulalla.

Ja sitten nuorempi tytöistä kiipesi selkääni ja tehtiin pieni lenkki. Emäntä käveli kyllä vierellä, mutta ei taluttanut vaan tyttö ohjasi mua.

Sitten hetken päästä opetin tytöille poniagilityä. :D

Välillä sain jonkin aikaa laiduntaa, kunnes mua tultiin hakemaan taas ja sitten valjastettiin kärryt perään. Kuolaimet suussa tuntuu aina aluksi kummalliselta.

Lähdettiin sitten pienelle ajolenkille, aluksi kärryyn tuli Emäntä ja toinen tytöistä. Muut käveli siinä vierellä.

Kun päästiin metsätielle, Emäntä antoi ohjat tytölle ja niin mentiin taas hetken matkaa.

Kunnes sitten taas pysähdyttiin ja Emäntä nousi pois kärryistä ja tilalle tuli toinen tytöistä ja niin matka taas jatkui. Tytöt taisi tykätä kovasti minulla ajamisesta, sen verran kuulin naurua kärryistä. :)

Ajon jälkeen kävin vielä toisen kerran agilitykentällä.

Tanya:
Pääsin minäkin ratsuksi! Tämä oli toinen kerta, kun selkääni kiipesi ratsastaja.
Ensiksi tietysti satuloitiin. Minulla ei vielä ole muita omia satuloita kuin tämä lännensatula, mutta siinähän on hyvä ratsastajan pitää tuosta tapista kiinni.

Suitsia mulle ei laitettu, vaan Emäntä talutti riimusta. Käytiin vain pihatien päässä kääntymässä ja sitten tultiin jo takaisin.
Oli kyllä mukavia nuo vieraat, sain kerrankin tarpeeksi huomiota ja rapsutuksia.

Mutta siitä rapsuttelusta. Isäntä toi meidän tarhaan sieltä Farmarista tällaisen tuliaisen. Ensiksi vähän ihmeteltiin että mikä se on, mutta sitten huomasin miten Emma-kuttu vetää sitä vasten kylkeään ja hoksasin! Tätä vasten voi kyhnyttää itseään jos jostain päin kutittaa. Aika mainio juttu!