tiistai 24. heinäkuuta 2012

Agilityvieraita

Meillä kävi vieraita! Ihan saman päivän aikana kävi kaksi ponia ja ne tulivat omien ihmistensä kanssa treenaamaan meille agilityä. Nyt on kuulemma pian kisat ja sinne minäkin menen. Tapaan siis siellä varmasti nämä meillä vierailleet ponit uudelleen.
Ensimmäinen vieras olikin tuttu jo viime kesältä. Nikke kävi silloin isomman ponin kanssa, mutta tuli tällä kertaa yksin.
Me katseltiin ensiksi tarhan ja laitumen puolelta, kun Nikke meni agilityrataa. Sitten Nikke laitettiin ison laitumen puolelle ja minä menin niiden tyttöjen kanssa radalle ja sitten vielä Emännän kanssakin kiersin sen.
 
Toinen vieras tuli sitten vähän illemmalla, se olikin ihan uusi tuttavuus mulle. Mutta Emäntä sanoi tavanneensa sen ennenkin. Se olikin oikein raveissakin juossut poni, Rasmus nimeltään.
Rasmus oli oikein reipas poni eikä pelännyt mitään. Mutta sillekin minä sain vähän näyttää agilityn mallia. ;)

Minä pääsin tässä yhden ajolenkin jälkeen pitkästä aikaa taas pellolle kärryilemään. Se on kyllä mukavan pehmeää kavioille, mutta nyt oli vähän liian märkää ja oli raskas vetää kärryjä siinä. Mutta sen verran me siinä mentiin, että ajettiin läpi se joku ohjelma taas pitkästä aikaa. Se sama joka mentiin siellä leirillä kisoissa. Nyt on kuulemma samanlaiset kisat tulossa taas ja pitäisi vähän virkistää muistia sen ohjelman suhteen.





Tanya:
Reeta pääsikin jo kertomaan meidän vieraista. Voi kun se olikin jänskää! Ensimmäistä kertaa näin että meille tuli ponivieraita! Reeta kyllä valaisi, että on niitä käynyt viime kesänäkin, mutta minähän en silloin vielä asunut täällä. Olin kyllä aika tohkeissani varsinkin siitä ensimmäisestä vieraasta.

Ja voittekos kuvitella! Minäkin pääsin harjoittelemaan sitä agilityä! Ihan ensimmäisen kerran mentiin Emännän kanssa se koko rata läpi. Mua ei ne esteet pelottaneet yhtään, koska olen tottunut niihin kun me ollaan laidunnettu siellä esteiden seassa. Ihan en vielä hoksannut kaikkea mitä Emäntä olisi tahtonut mun siellä tekevän. Mutta onnistuin kuitenkin astumaan renkaaseen ja nousemaan korokkeellekin, kun Emäntä vähän auttoi.

Yksi toinenkin huippukiva asia mulla on kerrottavana. Me ollaan päästy nyt laiduntamaan vähän isommallekin laitumelle. Mutta päästään sinne nyt vain iltaisin, koska Emäntä sanoo että meidän masut pullistuu muuten liikaa. Sinne agilitykentälle päästään koko ajan, mutta siellä ei ole enää paljoakaan syötävää.
Me siis päästään kulkemaan tarhasta sinne agilitykentälle ja sitten myös laitumelle, kun Emäntä vain avaa sen oven. Yöt me nukutaan tarhan katoksessa tietenkin. Emäntä yhtenä aamuna varhain nappasi meistä tällaisen salakuvan tuvan yläkerran ikkunasta.


1 kommentti:

Tyra kirjoitti...

onpas teillä nätti piha ja tarha!