sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Kesä!

Haa! Se alkaa olla kesä ja minä pääsin ekaa kertaa taas pyöröaitaukseen! Vähän pomputtikin, kun on pitänyt tuolla pieneksi rajatussa tarhassa kyhjöttää.

 Hiekkakylpykin oli aivan ihanaa!
 Tarhaa on onneksi nyt suurennettu ja pääsen jo juoksemaan sielläkin. Ja ennen kaikkea napsimaan vähän vihreää mitä siellä kasvaa. Pari kertaa olen päässyt narunpäässä pihaankin hetkeksi maistelemaan tuoretta ruohoa.

Mutta katsokaapas mitä Emäntä sovitti mulle tässä yksi päivä! Uutta satulaa! Tuoksui joltain toiselta hepalta varsinkin tuo alusta, mutta hyvinhän se mun selkääni mahtuu! :D
Emäntä ei kai oikein osannut laittaa siitä mahavyötä kiinni, koska tämä ei kinnannut masua yhtään. Eikä siihen tullut ketään ratsastajaakaan. Siitä onkin jo tosi pitkä aika, kun selässäni on viimeksi ollut ratsastaja!

Tanya:
Mun jalkani on jo parempi, ei mun tarvi enää ontua yhtään. Oon jo juossutkin, en vaan malttanut tässä yks ilta, kun Emäntä ja Isäntä siirsivät tuota tarhan väliaitaa. Päästiin pitkästä aikaa sinne tarhan takaosaan käymään, niin niinhän me sitten rallitettiin Reetan kanssa ympäri tarhaa.
Mutta ei se mun jalka kai vielä ihan tervekään ole, Emäntä sanoo että se tuntuu lämpöisemmältä kuin toinen etukavioni.
Vaan ei sitä juoksemista kauaa kestänyt, pian aita oli siirretty ja me jouduttiin taas sinne pienemmälle puolelle. Sitä aitaa on siirretty nyt toisenkin kerran ja nyt se on jo tuossa katoksen edessä.

Siinä muuten pärräsivät traktorillakin ja kai siivosivat tuon katoksen, kun sieltä on nyt hävinnyt se mun tekemä kakkakukkula. ;)

Emäntä on meitä ahkerasti harjaillut ja meistä lähtee ihan mahdottomasti karvaa. Rapsuttelu tuntuu tosi kivalta ja yhtenä iltana Emäntä rapsuttikin meitä oikein ajan kanssa. Minäkin rapsutin Emäntää ja kyllä kai sekin tykkäsi.

Reeta jo esittelikin tuon uuden satulan, se on kuulemma meidän yhteinen ja kokeiltiin sitä mun selkäänkin. Mutta Emäntä sanoi, että ei mun vielä tarvi ollenkaan miettiä ratsastusjuttuja, kun mä oon vielä niin nuori.

Mutta katsokaas mitä muuta mulle sovitettiin! Tällaista hirmuisen isoa loimea! Kyllä on kasvunvaraa! Emäntä sanoi ostaneensa sen alesta, eikä tätä varmaan tarvitakaan muutoin kuin varalla vaan, jos joskus sairastun. Mun tuli melkein kuuma jo tätä sovittaessa!

5 kommenttia:

Nenunen kirjoitti...

Reetalle ja Tanyalle olisi tunnustus mun sivulla, mitenkä olisi, jos vaikka..

Voi kuinka mahtavaa kirmailua! Kaikki on niin paljon mukavampaa pienille poneille kesällä:D

Anna. kirjoitti...

Voi ei mikä satula! Meidän poniäijäkin haluaisi tuollaisen...

Anonyymi kirjoitti...

Eikö tuo satula ole liian kaponen, näyttää siis ainakin jäävän ilmaan takaa eikä istuvan kunnolla..

Viivi kirjoitti...

Ihania kuvia++ toi satulaon niin nami :D
Käyppä kurkkaamassa minunkin blogi.

Laura kirjoitti...

Ihanat pienet ponskut! Tästä tulee aina niin hyvälle mielelle!