torstai 7. huhtikuuta 2011

Oikein kunnolla karkuteillä!

Nyt pitääkin päästä hetimiten kertomaan, mitä tänään tapahtui!
No kaikki alkoi siitä, kun mua tää karvanlähtö vähän kutittaa ja mä hinkkasin itseäni tarhan ovea vasten. Niin hups! Se ovi aukesi yhtäkkiä. Mä sitten käpsehdin siitä pihaan.
Tovin siinä tuumittuani ajattelin, että nytpä olisi hyvä tilaisuus lähteä katsomaan niitä naapuritallin poikia! Niin minä karautin matkoihini!
Olipa hienoa viilettää tiellä, pompin ja loikin ja pukittelin oikein sieluni kyllyydestä! Siinä matkan varrella mulle tuli sitten mieleen, että käynpäs morjestamassa yhtä koiraa. Se on sellainen ihan kiltti koira, se käy mua aina haistelemassa jos sattuu olemaan irti kun siitä ollaan menty ohi. No nyt se oli tarhassaan ja kun sitä siinä haistelin, tuli paikalle sen koiran Isäntä. Se tarjosi mulle jotain herkullista syötävää! Päätin sitten, että ei mulla oikeastaan mihinkään kiire olekaan. Ja sitten se laittoi narun mun kaulaani ja talutteli mua siinä pihassa.
Sitten tulikin auto pihaan ja siitä nousi Emäntä. Sillä oli mun riimu ja naru mukana ja niin me lähdettiin kävellen takaisin kotiin. Mulla oli ihan kaikki energiat jo menny siinä pukkihyppelyssä, ei mulla ollu ollenkaan kiirus kotiin. Ja ne naapuritallin pojatkin jäi sitten näkemättä.

Kuttutytötkin kävivät karkuteillä, mutta ne ei hoksanneet lähteä pihasta minnekään ja joutuivat pian takaisin tarhaan. No eipä niillä tainnut olla mitään hyviä kyläilypaikkoja mielessä, kun eivät yleensäkään lähde kotoa mihinkään.

3 kommenttia:

Iitu kirjoitti...

Nää karkumatkat on jotenkin niiin ponien tapasia! :D

vivi kirjoitti...

voi eii, ihana :D!

ePj-keiju kirjoitti...

Pitkä lenkki XD!