Me käytiin pakkasesta huolimatta viikonloppuna Emännän kanssa ajelemassa, ehdittiinkin käydä ihan kahtena päivänä kun Emännällä tais olla lomaa tai jotain. Ekana päivänä käytiin ajamassa hienossa auringonpaisteessa ja mä päästelin taas höyryjä. Olipa hienoa laukata tiellä kun lumi narskui kavioideni alla ja kellot kilisi. Niin kellot! Tällaisen Emäntä oli laittanut mun kärryyn.
Kun menen käyntiä, tuosta ei oikeastaan kuulu ääntä, mutta ravatessa ja laukatessa se kilisee, sillä tavalla sopivasti, ettei se ota mun korviin. Emäntä sanoikin, että vaikka se oli tarkoitettu vaan joulukelloksi, sen voisikin jättää siihen ihan pysyvästi niin kesälläkin metsän eläimet kuulevat jos me ollaan metsätiellä ajelemassa. Sehän sopii mulle.
Isäntä aurasi mun kesälaitumen paikalle puuharadan! Sitä me sitten ajeltiin ympäriinsä viimeisimmän ajolenkin päätteeksi. Mullahan oli tuollainen puuharata silloinkin kun pari vuotta sitten opettelin vetämään kärryjä, mutta viime talvena mentiin vaan tiellä.
Pakkassäässä kärryttely on hauskaa puuhaa muuten, mutta mun turpakarvat kerää kuuraa ja pitää välillä pysähtyä ja hinkata niitä etujalkaa vasten, että ne huurut lähtisi pois kun ne alkaa kutittamaan.
Niin olihan mulla tuo toinenkin uus juttu, tai se on ollut jo hetken aikaakin, mutta en oo muistanut siitä kertoa. Siis tuo uusi keltainen kaulaheijastin! Eiks oo hieno, saman värinen kuin Emännän talviajopuku.
ISO KIITOS kaikille teille, jotka äänestitte mua tuossa kisassa josta kerroin aikaisemmin. Sijoituin siinä toiseksi! :D :D :D
2 kommenttia:
Moikka Reeta kaunokainen ;)
Kerronpa sulle meidän tämän päivän kärrylenkistä. "Kilisee, kilisee kulkuunen, helkkyen..." kuului kärryiltä kun ihmiset siellä hoilottivat niiiin joulutunnelmissa, ihastellen tuon samaisen kellon kilkatusta, mikä sinullakin on. Kyllä mun teki mieli niille kulkuset näyttää...niin paljon ärsytti se kilinä siinä aisassa. En mä ole semmoiseen tottunut, vaikka rauhallinen olenkin ja fiksu ikäisekseni. Kärryn takana sen siedin, mutta kun NE laittoivat sen aisaan ja mun kylkeen kilkattamaan, niin silloin mä meinasin hermostua. Mentiin sen päiväistä kiemura-uraa, kun yritin mulkoilla kylkeäni ja kerran jo päätin, että nyt käännytään kotia päin. Eihän ne antaneet periksi ja keskenään supattivat, että "Kyllä se kohta siihen tottuu." Vähän matkaa vielä kun kiemurtelin, niin johan ymmärsivät ottaa mokoman kilkuttinen pois. Omituisia!
Mulle myös tuotiin samanlainen heijastinkauluri kun sinulla, hih sun emäntä oli vihjaissut mun emännälle, että se on kätevä. Onhan se varmasti näppärä tuollaiselle sirolle pikku neidille. Minä kun vain olen tälläinen jätkän köriläs, niin ei sitä kuulema voi mulle laittaa, kun on pikkuisen kireä. Ne pelkää, että se kuristaa mua.
Oikein hyvää Joulua sinulle ja muille!
Toivottaa Sumppi-shettis
:D Kiitos Sumppi terveisistä!!!
Vai on tuollainen heijastin sulle pieni, taidat tosiaan olla köriläs. :D Minulle se on sopiva, mutta Emäntä kyllä sanoikin, että mun etupää on aika siro. (hih, mutta mun masu ei kuulemma oo ollenkaan siro!)
Mulla nuo kilikellot on tuolla kärryn aisan juuressa, ei se ääni häiritse mua ollenkaan.
Hyvää Joulua!!!
t. Reeta
Lähetä kommentti