maanantai 12. heinäkuuta 2010

Virtahepo?

Hah haa, ei vaan järvihepo! Minä! Kävin siis elämäni ekan kerran uimassa! Olipas se mukava kokemus helteisenä päivänä. Kävisin vaikka joka päivä, jos vaan Emäntä veis.




Matkustin siis trailerilla sinne tallille jossa on ennenkin käyty. Vähän sain siellä ensiksi pihalla käveleskellä ja katsella ja syödä ruohoa. Sitten piti mennä joksikin aikaa karsinaan, jossa onneksi oli syötävää ja vettäkin sain. Sitten kuulin kun isoja heppoja tuotiin talliin, vaan enhän mä sieltä korkeasta karsinasta mitään nähnyt. Mutta pääsin sitten tutustumaan niihin siihen tallikäytävälle. Ja sitten me mentiin kaikki ulos ja tyttöjä meni ratsastamaan niillä hepoilla. Mun selkään ei tullut ketään ja vaikka olis tullutkin, niin eipä siellä olisi pysynyt! Mä olin niiiin intoa täynnä, että oli ihan pakko heittää vähän peräpäätä ja sitten vielä ihan juosta Emännän ympärillä, kun ne muut hepat meni jo kaukana.
Emäntä oli kyllä mulle puhunut uimisesta, mutta enhän mä tiennyt mitä se on, kun en ollut ennen käynyt. Mutta kun arvasin, että jotain kivaa se on, niin en malttanut odottaa! Niin me sitten kuitenkin mentiin sen pellon poikki ja tultiin sinne järven rantaan ja siellä oli jo pari heppaa vedessä ja minäkin sitten menin. Emäntä meni edellä ja näytti, että sinne on ihan turvallista mennä. Ja kun päästiin pidemmälle, niin minäpä kokeilin uimistakin ja osasin! Oli kiva vähän purskutella sitä vettä suussakin ja tykkäsin vaan seisoskella ja katsoa kun ne toiset meni sinne tosi syvälle. Lopulta sieltä vedestä oli sitten kuitenkin noustava pois. Sitten käveltiin takaisin tallille ja jonkin aikaa karsinassa lepäiltyäni lähdettiin kotimatkalle.
Kotimatka olikin vähän erilainen, kun Emäntä jätti tällä kertaa sen trailerin yläluukun takaa auki. Oli ihan hassua, kun aurinko paistoi siitä sisään ja kuulin kaikki äänet niin hyvin.

Mutta on täällä tapahtunut muutakin.
Emännän kummityttö kävi taas, ja ratsastikin mulla. Se harjaili ensiksi mua, ja mulle laitettiin taas uusi otsapanta päähän. Ihan nätti tämä on. Emäntä sanoi, että teki tämän yhtä näyttelyä varten, mutta sitä ei kai sitten kuitenkaan laitetakaan sinne. Mutta nyt se oli siis sen ratsastuksen ajan mun otsalla.


Mutta muuten mun otsallani on viime päivät ollut jotain ihan muuta!

Tuollaiset hapsut Emäntä sitten laittoi mulle, ja riimu on ollut nyt koko ajan mulla päässä kun olen ulkona ollut. Välillä noi hapsut kyllä menee ihan hassusti, kun kutittaa ja hinkkaan vähän korvantaustojani. Mutta eipähän enää ole sitä mustanaamiota tullut mun kiusakseni. :D

Tuossa viime viikolla yksi päivä katselin, kun Emäntä ja Isäntä touhusivat tuossa mun laitumen vieressä. Isäntä olikin siinä jo monena päivänä ajanut traktorilla ja sitten tuli Emäntä ajelemaan autolla. Tottahan minä tiedän, mitä ne siinä tekivät. Tietenkin mulle ruokaa! Siis heinää. Isännän traktorin perässä oli metelöivä kone, josta tippui sellaisia isoja heinäpaloja ja Emäntä sitten keräsi niitä siihen auton lavalle ja vei ne latoon. Sain mä vähän niistä maistiaisiakin. Mutta on tuo tuore heinä vaan parempaa, niin kauan kuin sitä vaan riittää mulle syötäväksi.

Nyt on kyllä ollut niin tosi kuumaa, että ei me jakseta vuohien kanssa tehdä mitään. Välillä käydään syömässä laitumella, mutta sitten tullaan katoksen varjoon nukkumaan. Kiva kun saan nukuttua ihan rentona, kun vuohet pitää vahtia.


Emäntä halusi, että kerron vielä yhden tärkeän asian. Mä olen menossa rotunäyttelyyn! Ihan ensimmäistä kertaa! Sinne voi kuulemma tulla ihan kaikki ponit ja hepat, jotka on pilkullisia. Ja tietysti tällaiset niin kuin minä, joiden kuuluisi rotunsa mukaan olla pilkullisia, mutta ei vaan ole. Sen täytyy kyllä olla tosi erikoinen juttu, kun Emäntä puhuu siitä jo nyt, vaikka siihen on vielä pitkä aika.

1 kommentti:

Reda kirjoitti...

Tosi hienoja noi Reetan otsapannat!!