Mutta ihan ensiksi kerron taas näyttelyreissusta, siitä on paljon kuviakin!
En oikein osannut odottaakaan mitään näyttelyreissua, kun edellisenä iltana satoi vettä ja mua ei pesty eikä puunattu ollenkaan. Sitten aamulla Emäntä harjaili ja laittoi kimalletta harjaan ja siinä vaiheessa kun trailerikin ajettiin pihaan ja mulle laitettiin kuljetussuojat jalkaan, aloin ymmärtää että lähtö on taas edessä. Mutta minäpä vähän jekutin Emäntää! Pääsin hetkeksi syömään pihaan ruohoa ja siitähän minä lähdin! Juoksin karkuun ja riimukin tippui siinä matkalla. Sain ihan hyvän aikaa syödä heinää tuolla pihamaalla, mutta sitten tuli Isäntäkin minua metsästämään ja annoin lopulta ottaa itseni kiinni.
No sitten matkustettiin ja lopulta saavuttiin sinne näyttelypaikalle. Se olikin sama jossa kävin viime kesänä, muistin pian ne mehevät ruohikot ja voikukat. Siellä oli muita poneja ja heppoja vaikka miten paljon ja mulla oli hyvin aikaa tutustua ja katsella ympärilleni ja sain aika kivasti syötyä niitä voikukkiakin! :D
Sitten kun oltiin aikamme pyöritty siellä, mentiin sinne näyttelyelueen vierelle, sinne tuli yhtä aikaa paljon poneja, jotkut oli vähän isompiakin kuin minä. Siellä piti odotella kauan, mutta ei mulla tullut aika pitkäksi kun oli niin paljon nähtävää.
Lopulta oli sitten meidän vuoro mennä sinne aidan toiselle puolelle ja ensiksi me käveltiin siellä, sitten ravattiin ja sitten seisottiin vaan paikallaan.
Huomaattehan toki, että nyt mulla oli nämä uudet suitset päässä ekaa kertaa!
Tuo nainen kävi katselemassa mua vähän joka suunnasta.
Sitten meidän piti mennä hetkeksi sivuun odottamaan kun mun parina ollut poni meni sinne kävelemään ja juoksemaan. Sitten meidät kutsuttiin siihen vierekkäin seisomaan. Se mun pari oli aika samannäköinen poni kuin minäkin, mutta Emäntä kertoi, että se oli rodultaan shetlanninponi.
Sitten se minua katsellut nainen toi mun suitsiin punaisen rusetin! Emäntä oli oikein onnellisen näköinen ja rapsutteli ja kehui mua. :D
Sitten me mentiin sinne aidan taakse taas odottelemaan ja jonkin ajan päästä me käytiin vielä uudelleen siinä kiertämässä kävellen tuo sama lenkki. Silloin siinä oli monta ponia yhtä aikaa ja kaikilla niistä oli samanlainen punainen rusetti kuin mullakin. Ja yksi vähän isompi poni sai sitten vielä sellaisen isomman rusetin.
Sitten mut vietiinkin takaisin traileriin ja pian alkoi kotimatka. Kotimatkalla satoi vettä ja sitä tuli traileriinkin ja mä vähän kastuin. Ja mun massukin oli vähän sekaisin, olin kai syönyt liikaa niitä voikukkia. Oli siis ihan mukava päästä takaisin kotiin ja illan mä vietinkin omassa karsinassa sisällä ja lepäilin vaan.
Sieltä näyttelystä Emäntä sai sellaisen paperin jossa lukee näin: Liikkeet: Suorat, väljät käyntiliikkeet. Terhakka, väljä ravi. Rakenne: Kompakti, sopusuhtainen ponineiti, hieman väljä pään liittymä, kaunis pää, etujalat hyväasentoiset, takajalat hieman pihdissä. Muuta: Esiintymismeikki viimeisen päälle ja tulisesta silmästä huolimatta täysin esittäjän hallinnassa.
Tässä vielä yksi video siitä kun mä juoksen siellä.
Näyttelystä ehti kulua vain pari päivää, kun taas tapahtui jotain uutta jännää. Yks tyttö joka ei ole meillä ennen käynyt, tuli ratsastamaan minulla! Ja kun me oltiin vasta menossa tuonne tielle, niin siellä tulikin Turre ja se Turren kaveri vastaan, niillä oli myös ratsastajat selässä. Vähänkö oli hienoa kun sattuikin niin, sain näyttää Turrelle että kyllä minäkin osaan! Mutta ne jatkoivat toiseen suuntaan, me mentiin sinne mistä ne olivat juuri tulleet. Emäntä talutti pitkällä narulla ja takaisin tullessa vähän ravattiinkin. Kotiin tultua mentiin pyöröaitaukseen ja Emäntä meinasi, että mun olisi muka pitänyt siellä liikkua, vaikka Emäntä seisoi paikallaan! Eihän se käynyt, en muuten ottanut sitten askeltakaan. Vasta sitten kun Emäntä laittoi taluttimen takaisin ja käveli vierellä, menin vähän matkaa. Mun olis niin tehnyt vaan mieli piehtaroida siinä hiekassa! Lopulta ne tajusivat ja mentiin ottamaan satula pois ja sitten pääsin takaisin sinne hiekalle ja sain pyöriskellä oikein kunnolla.
Ja eilen taas matkustettiin! Käytiin siellä tallilla jossa on käyty ennenkin, se alkaa olla mulle jo ihan tuttu paikka. Mutta nyt siellä oli ihmisiä vaikka miten paljon! Lapsia varsinkin tosi monta ja ne halusivat mua rapsutella. Emäntä laittoi mulle siinä tallikäytävällä valjaat ja kärryt ja sitten mentiin vähän ajamaan sinne kentälle. Sen jälkeen mentiin sinne pihaan ja sieltä nousi yksi tyttö Emännän kanssa kärryihin. Mutta sitten, ettepäs tiedä mitä siellä oli! Mentiin tietä ja siinä vieressä oli tarhassa yks poikaheppa! Se taisi ihastua heti minuun ja täytyy sanoa, että niin kyllä minäkin siihen! Oi ja voi, jos ei olisi ollut aitaa välissä! Olisin halunnut jäädä siihen vaan ihailemaan sitä heppaa, mutta Emäntä veti mua eteenpäin. Käytiin kääntymässä ja sitten taas menin sen hepan ohi. En paljon huomannut ketä kyytiin sitten tuli, kun mulla oli vaan niin kiire katsomaan sitä heppaa taas. Pari kertaa se vielä oli siellä, mutta sitten se vietiin siitä pois, kauas toiseen tarhaan. Ja mun piti mennä siitä vielä tosi monta kertaa, lapset vaan vaihtui aina sinne kyytiin ja Emäntä talutti. Kun sitä oli jatkunut jo tosi kauan, mua alkoi vähän nälättää ja yritin pysähtyä syömään. Emäntä ei antanut, mutta sitten pari viimeistä lenkkiä tehtiin vähän eri suuntaan ja sitten mentiin takaisin talliin. Lapset harjasi mua siellä ja tarjosivat mulle ihan kokonaisen porkkanan, paloiteltuna tietenkin. Sitten pääsin karsinaan ja Emäntä toi mulle sinne tuoretta ruohoa. Lepäsin siellä hetken, sitten Emäntä tuli ja laittoi mulle ne kuljetussuojat ja pääsin vielä hetkeksi ulos syömään ruohoa ennen kotimatkaa.
Tänään katselin laitumelta, kun Emäntä ja Isäntä puuhasivat tuolla pihalla. Laittoivat ne mun agilityjutut tuonne taas ja ennen talliin menoa käytiin Emännän kanssa siellä vähän kokeilemassa niitä. Hyvin mä ne muistin, paitsi yksi juttu siellä oli uusi, sellainen matto jonka päältä piti kävellä. Ihan kivaa oli taas kokeilla niitäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti