Agilitynäytöksessä!

Heissan taas!
Nyt mulla on taas kivaa kerrottavaa! Mä kävin sellaisessa heppatapahtumassa esiintymässä!
Emäntä kertoi mulle siitä jo etukäteen ja yks aamu näin kun ne pakkas Isännän kanssa ne mun agilityjutut traileriin. Arvasin jo siitä, että pian lähdetään. Tällä kertaa mua ei pestykään, kun on niin kylmä ilma jo ja mulla paksu talviturkki. Mutta arvatkaapas mitä Emäntä teki??? Se imuroi mut! Ihan totta, se oli sellainen meteliä pitävä laite ja Emäntä niinku harjaili mua sillä ja se tuntui ihan kummalliselta.
No mutta sitten mulle laitettiin kuljetussuojat jalkoihin ja menin traileriin ja matkustettiin jonkin aikaa.
Siellä perillä olikin paljon muita poneja ja heppoja! Monen kokoisia ja jotkut ravas ja laukkas ratsastajat selässä tosi lujaa. Mäkin meinasin vähän innostua. Mutta ei Emäntä päästäny mua niiden kanssa juoksentelemaan.
Mua kävi moni lapsi ja aikuinenkin rapsuttelemassa ja se oli ihan kivaa olla huomion keskipisteenä. ;) Ja Emäntä laittoi mun kaulaan hienon punaisen nauhan! Kenelläkään muulla en oo nähnyt niin hienoa!
Se agilityrata tehtiin sellaiselle pellolle jossa oli onneksi jonkin verran syötävää maassa. Se olikin hyvä, söin aina kun vaan suinkin sain. Aamuheinät oli jääny aika vähälle ja mulla oli nälkä!

No sitten oli meidän vuoro esiintyä, tässä jotain kuvia siitä.
Kuvat: Terhi Kaaranka





Tossa ihan viimeisessä kuvassa meen jonkun miehen kanssa sitä rataa kun Emäntä meni hetkeksi haastateltavaksi. Sitten menin vielä vähän yhden pienen pojankin kanssa.

Sitten kun tuo näytös oli ohi, me käveltiin siellä vielä Emännän kanssa ympäriinsä. Mä sain katsella muita heppoja. Siellä olikin pari tällaista ihan pientä, ne oli pienempiä kuin minä!

Ennen kotimatkaa mä sain olla vielä trailerissa hetken aikaa syömässä heiniä. Siinäkin kävi jotkut lapset mua katsomassa. Trailerissa olikin uus systeemi, sellainen pikkuinen ovi siinä takana ja mä olin sen oven takana ihan irti sen aikaa kun söin. Sitten kävin vielä hetken ulkona kun mulle laitettiin ne kuljetussuojat jalkoihin ja sitten menin takaisin traileriin ja mut laitettiin siitä narusta kiinni ja kotimatka alkoi.

Me on nyt käyty Emännän kanssa ajelulla vaikka miten monta kertaa! Ja mä oon näyttänyt Emännälle kuinka lujaa osaankaan mennä, oon laukannutkin. Kerran juoksin ihan kilpaa niiden naapuritallin heppojen kanssa kun ajettiin niiden laitumen vierestä. Ne kyllä pääsi juoksemaan pidemmillä jaloillaan mua kovempaa, vaikka mä laukkasin ihan täysiä! Mutta sinne ne jäi laitumelleen, kun me jatkettiin matkaa sitä tietä pitkin.
Toisella kertaa me käytiin vaan siinä tallin edessä kääntymässä, silloin mä jo tiesin menomatkalla mihin mennään ja ravasin koko matkan! Mutta en mä olis halunnut lähteä sieltä sitten pois... Mutta Emäntä vaan pakotti ja oikein talutti mut kun en muuten suostunut lähtemään.
Eilen lenkillä olisin halunnu taas mennä sinne tallille ja oli ihan tylsää kun Emäntä ohjaskin vaan ihan toiseen suuntaan. En sitte liioin liikkunu, kun odotin että Emäntä tajuais kääntyä sinne oikeaan suuntaan. Mutta ei se tajunnut, se vaan pakotti mut liikkeelle. Sitten kun oltiin jo kaukana, minäkin luovutin ja juoksentelin ja laukkasin taas oikein reippaasti.