sunnuntai 4. tammikuuta 2009

Talven riemuja!

Heissan taas! Joulu on jo ohi ja mun joulu meni ihan mukavasti. Me saatiin vuohien kanssa porkkanaa ja kuivaa leipää ja kerppuja. Ne kerput on oikeasti vuohien herkkuruokaa, sellaisia kuivia lehtipuiden oksia, joissa on kuivat lehdet kiinni. Ne lehdet niistä sitten syödään ja voi niistä oksista kaluta kuortakin. Ne on kyllä hyvää, mutta mulla meni niistä masu vähän löysälle ja Emäntä sanoi, että minä en niitä sitten enää saakkaan.
Mä sain joululahjaksi syömisien lisäksi tällaisen uuden lelun. Se on vähän pienempi kuin se mun edellinen pallo, mutta ihan kiva on tämäkin. Mä aluksi tutkin tietysti, että onkohan se syötävää. Vaan ei se ollu.



Mähän kerroin jo ennen joulua, että Emäntä sovitteli mulle ihme juttuja. Sitten joulun aikaan mulle selvis se koko homma. Mulla siis alkoi koulu! Oppitunteja on ollu nyt muutama ja Emäntä kehuu että mä olen loisto-oppilas! Musta tulee siis kärryponi. Aluksi noi kaikki vermeet tuntui aika tukalilta ja kärrykin oli inhottava, kun se jotenkin kahlitsee mun pyllyn niin ettei voi kääntyä niin kuin haluaisin. Ja tuntui noi kärryt ekalla kertaa vähän raskailtakin kun Emäntä niihin istui mun vedettäväkseni. Mutta nyt mä vedän niitä jo tosi reippaasti, Emäntä vähän yritti mua toppuutellakin, ettei tarvis ihan niin lujaa mennä.

Aluksi mulla ei ollu suitsia ollenkaan, vaan Emäntä ja Isäntä talutti mua riimunnaruista. Mutta tänään mulle laitettiin sitten oikein suitset päähän, onneksi ne oli ne mun vanhat mihin mä olen jo tottunutkin. Ja niihin ne pitkät ohjat ja niistä Emäntä vaan veteli kun se tahtoi mun kääntyvän. En mä aina ihan tajunnut mihin se haluaa mun menevän ja kerran me jäätiin jumiin lumipenkkaan. Isäntä tuli sitten auttamaan meitä pois. Me on ajeltu tuossa mun tarhan vieressä olevalla pellolla, siihen Isäntä auras traktorilla pari lenkkiä.
Emäntä halus kertoa tähän väliin, että noi mun kärryt on ostettu Miniponista ja valjaat on Ponipuodista. Mutta noi mun suitset ja pitkät ohjat on vanhat, niitä valjaiden mukana tulleita ei oo vielä kokeiltu.

Noita ajoharjoituksia varten Emäntä toi mulle uuden riimunkin. Sekin oli tänään ekaa kertaa mun päässä ja se laitettiin jotenkin hassusti yhtä aikaa suitsien kanssa mulle ja musta tuntui että mun pää ihan peittyy niihin kaikkiin vermeisiin. Tässä mä sain poseerata se uusi riimu päässä lumihangessa.


Ja muistattekos mitä tapahtuu poneille ja hepoille vuoden vaihtuessa!? No sehän on niin, että meillä on niinku synttärit. Tai siis vaikka oikeesti synttärit olis ihan muulloin, niin meidän ikä kuitenkin vaihtuu vuoden vaihteessa. Nyt mä olen sitten 3-vuotias! Sen kunniaksi me järjestetään Emännän kanssa tämän mun blogin ihan ensimmäiset arpajaiset! Emäntä arpoo kaikkien tähän kommentin jättäneiden kesken kaksi kalenteria, joissa on mun kuva! Laittakaa siis niihin kommentteihin joku yhteystieto, niin Emäntä tietää sitten laittaa viestin voittajille!

14 kommenttia:

worryrock kirjoitti...

Voi elämä se-on-söpö. Niinkun aina! Ja sehän on jo iso tyttö, kolme vuotta :D En mä kehtaa sanoa että vanha kun "oma" on parikyt vuotta lisää.. (Hihi piilo-osallistuminen xD)

Anonyymi kirjoitti...

Aivan mahtavan suloisia kuvia! Ja tosi hienot kärryt. Paljon uusia juttuja!

Meillä on 17v. Doris-poni (shetlanninponi). Uudehko asia meille vielä. Kiva käydä sivuillasi katsomassa pienen ponin elämää.

Terv. Kangaskasa, tytär ja Doris

Anonyymi kirjoitti...

Suloisia kuvia:). Olen niin kade tuosta lumesta.

Anonyymi kirjoitti...

On tuo Reeta kyllä suloinen!
Mun täytyy kyllä kans hommata tuommonen jumppapallo noille meidän kopukoille ;) Pilot-aasi varmaan tykkäis..
T: Paula "pippuri"

Anonyymi kirjoitti...

Meidän Tuuli haluaa varmaan joskus kyytiin =) terveisn Anneli

Anonyymi kirjoitti...

Hyvää uutta vuotta Reetalle!

Anonyymi kirjoitti...

Hyvää uutta vuotta Reeta ja Onnea!

Toivottaa minna &kump.

Anonyymi kirjoitti...

Hienoa Reetta! Kärrin veto on taitolaji, mutta sinä oletkin treenannut ahkerasti. Mánilla on treenit kärriasiassa vähän olleet unohduksissa, kun tarvittas vielä aina se kaveri, mutta katsotaan nyt... Perästä tullaan. Ainakaan Máni ei säiky kärryjä, kun on tottunut vieressä ja perässä tai edessä kulkemaan, kun joku toinen niillä viilettää.

Emohiiri kirjoitti...

Hih, vai jäitte te kiinni lumipenkkaan. Hauskoja tarinoita. Ja niin kauniita kuvia. Hauskaa Uutta Vuotta!

Anonyymi kirjoitti...

Hyvää uutta vuotta! Kolme vuotta on jo aika paljon. Meidän tallilla on viimekesäinen varsa ja aika hupsu se vielä on. Onnea ajoharjoitteluun molemmille :)

Anonyymi kirjoitti...

Moi! Vahingossa löysin sivuillesi ja nyt täytyy aina säännöllisesti käydä katsastamassa onko uusia kivoja tarinoita ilmestynyt. Paljon ollaan saatu vinkkejä ja otettu vähän malliakin teidän touhuista ;).

Meidän shettisruuna täyttää ensi kesänä 2 vuotta, joten perässä tullaan. Kärryharjoitukset jää kevääseen valjaiden puutteen vuoksi. Jumppapallon kanssa pidetään hauskaa kentällä...yrittää vain käydä sen päälle makaamaan mokomakin lihapulla :). Terkkuja Reeta-kaunokaiselle!

Anonyymi kirjoitti...

Hauskoja juttuja taas kerran. =)
On se vain niin veikeä poni tuo Reetuli. =)

t.KJ

Anonyymi kirjoitti...

Vautsi miten hieno valjakko teistä tuli! :)
Ei muuta kun onnea harjoitteluun.

sussu kirjoitti...

Onnea onnea Reetalle ja emännällekin!! Mukavaa seurata näin "sivusta" teiä touhuja =)