keskiviikko 28. tammikuuta 2009

Paljon kerrottavaa!

Heissan taas! Mä ihan pakahdun kertomisen halusta, mutta Emäntä ei vaan oo suostunu aiemmin naputtelemaan. Kuvia se on kyllä ottanut, välillä vähän liikaakin.

Ihan ensiksi mun pitääkin näyttää tämä kuva:

Emännän kummityttö kävi taas ja nyt sitten mulla oli ekaa kertaa satula ja ratsastaja molemmat yhtä aikaa selässä. Ihan tyynesti otin tuon jutun, vaikka se satulavyön kiristäminen vähän kinnaa mun massua. Tyttö siis kiipesi tuossa sinne satulaan ja sitten Emäntä talutti mua vähän matkaa. Mutta sitten mulle kävikin vahinko! Maa oli niin liukasta että mun jalka luisti, enkä mä sitten osannut sen ratsastajan takia pitääkään tasapainoani, vaan muksahdettiin kumoon! Mutta ei mua sattunut eikä sattunut sitä tyttöäkään, vaan se kiipesi takaisin mun selkään ja käveltiin vielä vähän. Emäntä kehui mua taas kovasti ja sain porkkanoitakin.

Se tyttö myös harjaili ja silitteli mua, ja myöhemmin käytiin myös kärryillä ajelemassa vähän ja tyttö oli Emännän kanssa kärryissä. Mentiin vaan yksi kierros pellolla ja mun piti vähän väistellä kun sielläkin oli liukkaita kohtia.

Emännän ja Isännän kanssa ollaankin kärrytelty jo monta kertaa. Mä vaan haluaisin että pääsisin menemään lujaa ja mua harmittaa kun ei ne päästä ja kun mulla on intoa niin kovasti niin heittelenpä sitten pyllyäni ilmaan. Jotain ihme kiristäviä juttuja Emäntä on yrittänyt virittää ettei mun pylly nousis, mutta mä olen niin voimakas että ei ne mua pitele!
Viimeksi pääsin kyllä menemään vähän lujempaakin, kun me juostiin Isännän kanssa kilpaa. Emäntä istui kärryissä ja Isäntä ensiksi talutti, mutta sitten se irrotti narun ja pääsin ihan laukkaamaan. Se oli hienoa! Hassu kun Isäntä oli kierroksen jälkeen ihan hengästynyt, mutta mä en puuskuttanut yhtään.

Tässä yks aamu Emäntä tuli kahden uuden loimen kanssa talliin, ja sanoi että tänään pidetään muotinäytös ja otetaan kuvia. Se laittoi ensiksi mulle vaaleanpunaisen loimen ja saman väriset kääryleet kääri mun jalkoihin. Mä jo luulin, että viedäänkö mua taas jonnekin. Viimeksi mulla on ollu sellaiset kääryleet jaloissa kun kesällä siellä näyttelyssä käytiin. Mutta nyt mentiin vaan tarhaan ja Emäntä alkoi kuvaamaan. Mutta mua suututti, arvakkaas miksi? No siksi, kun en ollu edes aamuheiniä vielä saanut ja mulla oli nälkä eikä Emäntä tajunnut ollenkaan, että haluan syötävää enkä mitään muotinäytöstä! Niinpä minä sitten heittäydyin lumeen pyörimään ja vielä toisenkin kerran, niin että loimi oli ihan lumessa. Emäntä vähän motkotti, mutta ymmärsi sitten riisua ne vermeet pois ja hakea mulle heiniä.


Sen jälkeen Emäntä laittoi mulle toisen loimen, se on tummemman punainen ja itse asiassa oikein hieno. Emäntä oli tosi onnellisen näköinen, kun se loimi sopi mulle oikein hyvin. Ja sain kehuja kuinka hieno olen siinä! Sen pukemisesta ja kuvaamisesta en mitään välittänytkään, kun sain koko ajan syödä vaan.


Noi molemmat loimet on sellaisia kylpytakkeja, eli saan varmaan ne päälleni joskus jos oon märkä.

Emäntä on taas yrittänyt syöttää mulle yhtä ruokaa, mitä en halua syödä. Emäntä sanoo, että se olis terveellistä. Kyllä mä sitä joskus ennen söinkin, mutta sitten viime keväänä kun mulla kerran oli massu kipeenä, niin olin justiin syöny sitä. Se on sellaista jauhetta joka haisee ja mä muistan aina sen hajun ja mulla tulee vaan se massukipu mieleen eikä mun sen takia tee ollenkaan mieli syödä sitä enää.
Emäntä oli kai sitten laittanut sitä jauhetta vuohillekin, kun nyt niittenkin hengitys haisee sille!

Emäntä oli taas käynyt kattomassa mun iskää, äiskää ja pikkuveljiä ja toi niiltä terveisiä. Ruskea pikkuvelipuoli on iskän kanssa, ja pilkullinen pikkuveljeni on vielä äiskän kanssa. Siitä tuleekin aika komea poika ja se kasvaa isommaksi kuin minä.


Hei muuten vielä siitä arvonnasta. Barbrolle lähti jo kalenteri, mutta Anonyyminä kommentin jättänyt ei ole ilmoittanut itsestään. Ilmoitapa pian, tai arvon uuden toisen voittajan.

3 kommenttia:

kangaskasa kirjoitti...

Ihania kuvia! Eritoten ratsastaja selässä :) Varmasti molemmille jännä paikka.

minna kirjoitti...

Ihania kuvia, jälleen kerran. Sinulla on ollut jännittäviä hetkiä. Onneksi teille kumpaisellekaan ei käynyt kuinkaan luikastellessa. Tuo sinun pilkullinen pikkuveli on oikea hurmuri :)

Anonyymi kirjoitti...

Wautsi kuinka upeat loimet ja kaunis on loimien kantajakin ;))
Kiva kuulla että teidän ajohommat ovat lähteneet hienosti käyntiin, onnea! Nyt on tiedossa ikimuistoisia ajoreissuja.
T. Mariitta