perjantai 14. marraskuuta 2008

Talvi tuli ja meni

Meillä oli tässä talvi pari päivää.
Ensiksi satoi märkää lunta niin että minä ihan sekosin. Yhtenä aamuna kun menin ulos, niin maa oli ihan valkoinen. Emäntä laittoi mulle sen vaaleanpunaisen sadetakin päälle, niin mua ei haitannut se sade yhtään. Vaikka tarhassa oli loskaa, niin minä innostuin juoksemaan niin että loska lensi ja vuohet säikkyi. :)

Sitten parin päivän päästä oli ihan talvinen päivä ja kunnolla lunta. Aurinkokin paistoi ja me mentiin Emännän kanssa lenkille. Alkumatkasta sattui yks juttu. Me oltiin menossa polulle, mutta oltiin vielä ihan autotien lähellä. Mä sitten en malttanut enää, vaan piehtaroin siinä lumessa. Mutta kyllä mulle tuli kiire pompata ylös, kun sieltä tieltä tulikin auto. Kuulin sen äänen mutta en nähnyt sitä ensiksi, siksi mä säikähdin että sehän tulee päälle. Pomppasin ylös ja pukitin autoa kohti. Vaan tietähän se vain meni, ei se polulle tullut, joten taisin säikähtää turhasta.

Me mentiin sitten yhdelle pellolle, siellä Emäntä hääräs kameran kanssa mun ympärillä ja minä tongin sielä lumen alta heiniä. Siellä olis ollut syötävää vaikka miten paljon, mutta Emäntä oli tylsä ja nyppi narusta niin etten saanut rauhassa syötyä.

Sitten kun tultiin tietä pitkin kotiin päin, niin Emäntä käveli ihan hassusti pitkän matkaa. Normaalisti mä näen sen selän kun kävelen takana, mutta nyt Emäntä kävelikin ihan nurin päin, se oli hassua. Mutta nythän mä vasta hoksaan mitä se oikein teki:

Ihan lähellä kotia mä kuulin taas pientä naputusta jostain ylhäältä. Aina joskus meidän lenkillä olen sen äänen kuullut. Emäntä ehti ottaa siitä naputtajasta kuvan ennen kuin se lensi pois.


Sitä talvea ei vaan kestänyt montaa päivää, vaan tuli vesisateita ja lumet suli pois ja tarha meni taas lälliksi. En sitten siellä viittiny paljon juoksennella. Mutta onneksi Emäntä päästi mut vähän narun päässä juoksentelemaan pihassa.

Emäntä kertoi että se oli käynyt jossain kaukana ja tavannut siellä jonkun tosi pienen, söpön pojan jonka nimi on Chali. Emäntä sanoi, että varmasti ihastuisin siihen poikaan jos vaan tapaisin. Se taitaa olla joku show-heppa, kun Emäntä sanoi että mun pitäis opetella samoja temppuja kuin Chali.
No nyt on muutamana iltana sitten ollu pari uutta juttua tuossa pihassa ja oon niitä kokeillut. Ihan helppoja ne on, ei pelottaneet mua yhtään ja tiesin heti mitä pitää tehdä. Toinen on sellainen puinen koroke vaan, jonka yli voi kävellä tai sitten siihen pitää joskus jäädä seisomaan hetkeksi. Toinen onkin sitten sellainen korkeampi muovinen laatikko. Siihen mun pitää astua etujalat vain. Se on se temppu jonka Emäntä oli Chalin nähnyt tekevän.

Sinä päivänä kun Emäntä oli tavannut sen Chalin, mulle kävi päiväheinät antamassa yksi Emännän kaveri. Mä vähän ihmettelinkin missä Emäntä on kun ei sitä näy. Mutta tulihan se sitten kuitenkin tosi myöhään illalla takaisin ja pääsin karsinaani nukkumaan.

Ei kommentteja: