keskiviikko 27. elokuuta 2008

Näytillä

Emäntä ei oo taas hetkeen ehtinyt mun juttuja kirjoittaa ja nyt mulla onkin niin paljon kerrottavaa, että meinaan ihan pakahtua! Kuviakin on tällä kertaa tosi paljon.

Ihan ensiksi haluan kertoa viime viikonlopusta, koska se oli koko kesän kohokohta! Mä olin sunnuntaina näyttelyssä!
Ensiksikin me harjoiteltiin koko viime viikko joka ilta agilityä ja kun mä sitä vähän ihmettelin, niin Emäntä kertoi mulle, että me ollaan menossa näyttelyyn ja siellä me sitten esitetään myös agilityä. Emäntä teki siihen pari uutta estettäkin ja mä opin nekin menemään aika nopeasti.
Lauantaiaamuna Emäntä sitten taas pesi mut ja illalla sitten tuli hevoskopin kanssa hakemaan mua. Mulle laitettiin taas pintelit jalkoihin (niistä mä en oikein tykkää) ja matkustin hetken aikaa. Mä jo tiesin mihin mennään kun Emäntä sen etukäteen oli kertonut. Sinne samalle tallillehan me mentiin, jossa kävin alkukesästäkin ja missä oltiin viime kesänäkin näyttelyssä. Katseltiin siellä pihalla vähän paikkoja ja kokeltiin renkaaseen astumista. Se rengas oli vähän korkeampi kuin se mikä mulla kotona on, mutta ihan kivasti mä siihenkin sain astuttua. Yöksi mä menin sitten talliin, ja kaikki muut hepat katseli mua tosi uteliaina. Mä pääsin isoon hevoskarsinaan josta en nähnyt yhtään ulos. Vesikuppikin oli niin korkealla että en ylettynyt siihen, mutta Emäntä toi mulle vettä sangossa.
Aamulla Emäntä tuli sitten mua hakemaan ja me me käytiin vähän kävelyllä. Siellä oli mulle ihan uusia maisemia. Lenkin jälkeen Emäntä vei mut toiseen talliin, siihen samaan jossa viime kesän näyttelyssäkin olin. Ja mut harjattiin oikein hienoksi ja mä sain etutukkaan pienen rusetinkin. Emäntä laittoi mulle suitset, joita se oli vähän koristellutkin näyttelyä varten. Ja sitten me mentiin sinne kentän laidalle odottelemaan meidän vuoroa ja siellä oli tooosi paljon muita heppoja ja poneja. Mun piti siellä kentällä ensiksi kävellä ja sitten juosta ja sitten seisoa paikallaan kun kaksi naista kierteli ja katteli mua. Toinen niistä nosti mun kaviotakin. Ne kirjoitteli paperiin jotain ja sitten me mentiin pois kehästä.


Sitten siellä kävi yks toinen poni ja sitten me mentiin sinne takas ja mun suitsiin laitettiin punainen rusetti! Se toinen poni sai sinisen rusetin. Emäntä oli ihan yhtä hymyä ja kun me mentiin pois kehästä niin jotkut onnitteli meitä.

Kuva: Mervi Partanen

Hetken me odoteltiin ja käytiin kävelemässä vähän kauempana ja mua kävi lapset rapsuttelemassa. Sitten mentiin takas kentälle käymään ja yks mua isompi poni sai sitten isomman rusetin. Sen jälkeen Emäntä vei mut takaisin talliin. Se karsina oli sellainen mulle sopivan kokoinen ja siinä oli ovessa rako josta mä sain kattella. Se talli oli aika pieni ja siellä oli mun lisäksi vaan kaks heppaa. Toinen oli iso heppa ja toinen iso poni.
Jonkin ajan päästä Emäntä tuli taas hakemaan mua ja me mentiin taas sinne kentälle ja käveltiin siellä ympyrää monen muun ponin kanssa. Sitten kun oltiin aikamme kävelty, niin mulle tuotiin iso punainen rusetti! Yleisö oli äänestänyt mut suosikkiponiksi! Vähänkö mä olin polleeta ja niin oli Emäntäkin! Me tehtiin sitten oikein kunniakierros, sain oikeen näyttää miten osaan laukata ja heitin vähän perääkin kun oli niin hieno olo! Kun me mentiin pois kehästä, niin yks nainen kysyi Emännältä, että olenko minä myynnissä. Mä vähän säikähdin, että mitähän Emäntä vastaa. Mutta onneksi se vastas, että se ei myy mua mistään hinnasta!
Sitten kävin taas tallissa välillä ja Emäntä haki mut taas jonkin ajan kuluttua. Yks tyttö tuli mua pitelemään ja Emäntä meni pystyttämään niitä agilityjuttuja kentälle. Kun ne oli valmiit, me mentiin suorittamaan sitä rataa. Ensiksi mentiin aika rauhallisesti ja mä menin sen tosi hienosti. Sitten mentiin toinen kierros vähän nopeammin ja hienosti mä menin senkin. Sitten yks nainen vähän jutteli Emännän kanssa ja sitten me mentiin takas talliin.



Kuva: Anneli Aho


Kuva: Anneli Aho


Kuva: Anneli Aho


Kuva: Anneli Aho

Sitten se näyttely olikin ohi ja mä pääsin vähän pihalle syömään ruohoakin. Lapset harjaili ja silitteli mua, eikä se haitannu mua yhtään kun mä vaan söin. Sitten mulle laitettiin taas ne pintelit jalkoihin ja lähdettiin matkustamaan kotiin. Että sellainen näyttelyreissu meillä oli!
Emäntä sai sieltä näyttelystä mukaan yhden paperin ja siinä lukee näin: Tyyppi: Hyvä. 8. Runko: Sopusuhtainen, kaunis pää ja kaula. Lyhyt lautanen. Hieman pysty lapa. 8. Jalat: Hieman hentoluiset. Hieman käyrä kinner. 8. Kaviot: Hyvät. Takakaviot hieman suipot. 8. Käyntiliikkeet: Melko hyvä yliastunta. Ei ahdas. Levittää takaa. 7. Juoksuliikkeet: Hieman lyhyet. Ei ahdas. 7. Käyttäytyminen: Iloinen. 8. Esittäminen: Hyvä. Ravi sekaantui laukkaan. 8. Muuta: Hyvin hoidettu.

Viime viikolla meillä kävi yks mies, se taisi olla eläinlääkäri. Se laittoi mulle yhden piikin ja se otti vähän kipeää. Sen jälkeen se meinas tunkea jotain mun suuhun mutta mä en antanut. Sitten se puristi mua turvasta aika kipeästi ja kattoi mun etuhampaita. Musta oli aika kummallista, että Emäntä vaan seisoi vieressä ja yritti rauhoitella mua, vaikka se mies satutti mua! :( Ei se onneksi kauaa kestänyt. Emäntä pyysi sitä sitten mittaamaan miten mun sydän lyö ja se mies laittoi jonkun jutun mun etujalan taakse ja sitten seisottiin ihan rauhassa hetken aikaa. Ja sitten se kertoi, että mun sydän löi 62 kertaa minuutissa, mutta että se oli vähän enemmän kuin normaalisti, kun mä olin siinä just ennen vähän riehunu. Mun normaalirytmi olis sitten kai jotain 50 paikkeilla.

Ja sitten vielä yks juttu! Mut on nyt rekisteröity!

No Emäntä halus vaan hassutella, toi kyltti on mun tulevia kärryjä varten. Mun oikea rekisterinumero on nyt sitten T06-1138 ja mulla on tällainen passi.


Ai niin, Emäntä halus vielä sanoa, että jos jollakin on sellainen valokuva minusta sieltä näyttelystä, missä mulla on se isompi rusetti päässä, niin sellaisen vois lähettää sähköpostissa: seijap@hotmail.com

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mulla olis se kuva ainakin missä reetalla on se isompi "rusetti" päässä=)

Anonyymi kirjoitti...

Waude :D
Ostaskohan Emäntä miullekki tollasen kilven. Se ois aika makee!

Se kävi tänään raveissa.. Ennen ku se lähti sinne niin joku sen entinen koulukaveri kävi meillä ja sanoi että me ollaan hyvinsyötyjä! Ja mehän ollaan kuihduttu niin kovasti! Parikkalan paikalliset ravit kattoivat ja heti sieltä tultuaan lähti innoissaan ajamaan Veenaa! Mie huusin ja huusin ja hypin ja riehuin ku ne lähti pihsata, että minäkin haluan mukaan ja isona raviponiksi, mutta ei se kuunnellut. Veena kuuli ja yritti vissiin selittää emännällekkin kiemurtelemalla, mutta ne vaan meni :(

Toivottavasti se puuhaa huomenna jotain meidän kanssa. Veenan maha ei kuulemman enää näy takapuolen sivuilta niin pahasti :D

Anonyymi kirjoitti...

Paljon onnea Reetalle "ruseteista"! Taidan napata nyt samalla käynnillä linkin mukaan omille sivuilleni. Toivottavasti se sopii.