Kevätretki

Tanya:
Onpas ollut komeaa kevättä. Kyllä me on nautittu kun on lämmintä ja aurinkoista ja tarhakin kuivui sitten nopeasti. Vuohien luukkukin on jo yötäpäivää auki ja tulevat varhain aamulla jo ulkoilemaan. Siitä on jo pitkä aika kun me oltiin viimeksi yötä tallissa.

Meidän kevät on sujunut niin sukkelaan, eikä ole oikein mitään erikoista tehty. Mutta nyt on sitten kerrottavaa, kun käytiin kevätretkellä Emännän kanssa. Matkustettiin trailerilla, mutta matka ei kestänyt kauaa ja tultiinkin sille tutulle tallille. Viimeksi ollaan viime kesänä käyty siellä ajovalmennuksessa. Ja kärryjen vetoa oli nytkin ohjelmassa.

 

Vähän aikaa ensiksi kuikuiltiin siinä pihassa ja naposteltiin tuoretta ruohoa. Sitten minut vietiin karsinaan ja  Milla lähti ensiksi ajohommiin. Minä siellä rauhassa odottelin ja mikäpäs oli odotellessakaan kun oli heiniä syötäväksi.

Sitten kun Milla palasi, tuli minun vuoroni mennä valjastettavaksi. Siellä tallilla olikin tällä kertaa kaksi muutakin pikkuista ponia, ei ole ennen ollut. Ruunapoikia olivat molemmat, toinen valkoinen ja toinen tumma. Sen tumma valjastettiin yhtä aikaa minun kanssani ja mentiin yhdessä kentälle kärryttelemään.

Siinä me sitten pyörittiin ja hyörittiin ympäriinsä. Menin aluksi käyntiä ja sitten ravia ja lopuksi vielä käyntiä. Kentän toiseen päähän ei menty, koska siellä oli kuulemma käärme, hui!

Siellä kentällä oli myös esteitä, sekä sellaisia hypättäviä joista me ei tietenkään menty, mutta sitten oli myös sellaisia ajoesteitä eli vaan keiloja joiden välistä mentiin. Muistin kyllä ne jutut, käytiinhän me joskus harjoittelemassa sitä tarkkuusajoa.

Ajon lopuksi käytiin vielä vähän poseeraamassa tämän kaverin kanssa.

Kuva: Pipsa Laine

Sitten oltiin jonkin aikaa karsinassa lepäilemässä. Se olikin tarpeen, koska minun tuli ihan väsy siitä kärryjen vetämisestä. Mutta sitten kun piristyin taas, Emäntä otti minut käytävälle ja voi että mitä tapahtui!

Kuva: Kaisu Västinsalo

Sellaisella surisevalla koneella veteli minun kylkiäni ja niin minulta lähti kaikki karvat! Tai no ei ihan kaikki, mutta suurin osa kuitenkin. Tulipas kevyt ja viileä olo!

Sen jälkeen minut vielä pikaisesti pestiinkin ja sitten lähdettiinkin kotimatkalle. Koko päivä siellä reissussa kyllä meni ja kotiin oli taas mukava tulla. Varsinkin kun saatiin pienet iltapalat siinä tuoretta ruohoa taas maistella ennen tarhaan paluuta.

Milla:
Olipas tosiaankin mukava retkipäivä meillä! Oli hauskaa päästä vähän pois kotiympyröistä ja tavata uusia ponejakin. Tosin sitä tummaa poitsua minä en nähnyt kuin vilaukselta, mutta sen valkoisen kanssa kävin kärrylenkillä.

Tehtiinkin oikein metsälenkki minulle uusissa maisemissa. Metsässä mentiin vain käyntiä, mutta se ei ollut mikään helppo juttu koska maasto oli välillä möykkyistä ja kivistäkin, niin että minun piti ihan kunnolla kiskoa että sain kärryn niiden yli.

Mutta loppumatkasta oli tasaisempaa ja sitten otin pari pientä ravipätkääkin.

Ja pihaan tultuamme käytiin sitten vielä ihanalla nurmikolla poseeraamassa. Minä olisin kyllä voinut jäädä tuohon pidemmäksikin aikaa herkuttelemaan!

Kuva: Pipsa Laine

Minut laitettiin kuitenkin karsinaan ja maltoin oikein hyvin odotella siellä kun tiesin että Tanyakin käy kärrylenkillä. Ja olihan siellä välipalaheinät jo minulle, olihan se jo päiväheinien aikakin.

Mutta sitten! Ettepä usko mitä minulle tehtiin! Leikattiin jollain ihme koneella karvat pois! Hui! En oikein tykännyt siitä, varsinkaan kun se kone lähestyi päätäni. Pomppasin pystyyn ja niin saivat poskikarvani jäädä rauhaan. Ja jalat saivat jäädä myös karvaisiksi. Mutta selästäni Emäntä sanoo nyt, että se on ihan kuin mustaa samettia!

Päivän paras osuus oli toki kotiinpaluu, arvatkaas miksi!?! :D