Mini Match Show

Tanya:
Me käytiin taas samanlaisessa näyttelyssä, missä käytiin viime vuonnakin. Se on hauskaa kun siellä on vaan meidän kokoisia heppoja ja poneja, ei ollenkaan isoja.
Emäntä oli ilmoittanut meidät peräti neljään luokkaan! Ensiksi oli se normaali näyttelyluokka tammoille ja minä olin siinä ihan ensimmäisenä.

Kaikki mätsärikuvat: Valokuvaus Tuulia N.

Esitin ensiksi käyntiä kierroksen, sitten ravia ja sitten piti seisoa hetki paikallaan rakennearvostelussa.

Meidän mukana oli joku minulle uusi tyttö ja se talutti minua sitten välillä kun Emäntä talutti Millaa.

Lopuksi oli sen sarjan palkintojenjako ja minä sain keltaisen ruusukkeen.

Sitten hengailtiin hetki kentän ulkopuolella pihassa ja päästiin maistelemaan tuoretta ruohoakin. Ei tullut yhtään aika pitkäksi. Ja voi mitä siellä olikaan, pari ihanaa pientä poitsuakin katseltavaksi. Ihan alkoi mahassani kutkuttaa ja pissattaakin. Mielelläni olisin tehnyt lähempääkin tuttavuutta mutta ei minua päästetty poikia tervehtimään.

Seuraava luokka johon osallistuttiin, oli nimeltään Yksiväriset. Se oli ihan helppo, kierrettiin vain hetken aikaa kävellen ympyrää kehässä ja sitten saatiin molemmat Millan kanssa keltaiset ruusukkeet ja poistuttiin kehästä.

Seuraavaksi olikin hauskin luokka, Villi ja vapaa.

Siinä mentiin yksi kerrallaan pyöröaitaukseen ja sai juosta hetken aikaa ihan irrallaan musiikin tahdissa. Se oli hauskaa!

Siitäkin luokasta sain keltaisen ruusukkeen. Ja pian olikin sitten agilityn vuoro, se oli päivän viimeinen luokka.
Siinä oli vähän epäilyttäviä esteitä pari. Kävin aiemmin vähän katsomassa niitä ja keinulauta oli kummallinen, melkein kaaduin siinä. En siis olisi halunnut mennä siihen enää ollenkaan, mutta menin sitten kuitenkin kun Emäntä niin halusi. Ja taas se kolahti ihan kummallisesti.
Muut esteet menin ihan reippaasti sitten.

Siitäkin luokasta sain keltaisen ruusukkeen. Sain siis kaikista samanlaisen, yhteensä 4 ruusuketta.

Ihan lopuksi käytiin vähän poseeraamassa ensiksi pellon laidassa ja sitten vielä kentälläkin.


Milla:
Olipas hieno mätsäripäivä. Haluan ihan ensiksi kertoa, että päivästä teki erikoisen hienon sekin, että se oli minun 5-vuotis syntymäpäiväni!
Ja menihän se muutenkin minulla aivan huippuhienosti.

Ensiksi oli tammaluokka, esitin kierroksen käyntiä ja kierroksen ravia.

 Sitten seisoin hetken paikallani kun rakennettani katsottiin.

Palkintojenjaossa minä tuli luokassa toiseksi! Ja siellä olikin niin, että joka luokasta kaksi parasta pääsi Best In Show -kehään ja siinä minä tulin sitten kolmanneksi. Sain toisen hienon ruusukkeen ja oikein pokaalinkin!

Hetken päästä kuulin että minut oli valittu myös näyttelyn parhaaksi shetlanninponiksi ja sain siitäkin ruusukkeen.

Yksiväristen luokassa saatiin Tanyan kanssa samanlaiset keltaiset osallistumisruusukkeet.

Mutta sitten! En ollut aiemmin kuullutkaan sellaisesta luokasta kuin Villi ja vapaa. Oi että oli hauskaa. Olihan me sitä jo kotona treenattukin, mutta en vaan ollut hoksannut että se oli treeniä kun oli niin kivaa.
Siis irtojuoksu! Pääsin pehmeään hiekkaan pyöröaitaukseen juoksentelemaan.

 Musiikki soi ja no, minä vähän innostuin siinä pukittelemaankin.

Ja pukitteluni ansiosta sitten minä taisinkin voittaa sen luokan! Sain pokaalin ja hienon ruusukkeen. Palkinnoksi saatiin myös sitten lahjakortti jolla saatiin näitä upeita kuvia!

Jäljellä oli vielä agilityluokka ja siinä minä menin Emännän sanoja lainatakseni täydellisen suorituksen. Ihan tuulispäänä syöksyin koko radan läpi ja kyllä kannatti.

 Minähän voitin sitten senkin! Ja taas tuli hieno pokaali ja ruusuke.

Sain siis yhteensä kuusi ruusuketta ja kolme pokaalia. Olihan siinä synttärilahjaa kerrakseen!
Mahdoton sentään kun niitä kaikkia ruusukkeita yritettiin laittaa minun päähäni. Ja olisi pitänyt sitten niiden kanssa poseerata. Ei oikein malttanut.

No sitten käytiin vielä kentälläkin poseeraamassa, siinä minä vähän paremmin maltoin kun ei ollut ruohoa syötäväksi.

Kiitokset mätsärikuvista! Valokuvaus Tuulia N.

Että sellainen päivä. Tässä vielä meidän ruusukkeet ja pokaalit kaikki yhdessä läjässä.