lauantai 1. huhtikuuta 2017

Milla!

Milla:
Hei! Minä olen Milla! Minusta tuli Kartanon Ponitallin asukki viikko sitten. Kerronpa ensiksi vähän itsestäni.

Olen 5-vuotias ja rodultani shetlanninponi. Virallinen nimeni on Katveikon Chamomilla, mutta minua on aina kutsuttu Millaksi. Korkeutta olen kasvanut tähän mennessä noin 83 cm, eli olen minishettis.
Elämäni aikana olen asunut jo muutamassa kodissa, mutta siinä josta tänne muutin, asuin melkein kaksi vuotta. Siellä opettelin vetämään kärryjä ja kantamaan selässäni pikkuisia ratsastajia. Näyttelyissäkin olen käynyt ja pärjännyt niissä hyvin.

Tämä uusi Emäntäni kävi minua katsomassa viikko ennen muuttoani. Vedin sitä kärryissä ja näytin miten hieno ajoponi olen. Ja sitten tosiaan viikon päästä minua tultiin hakemaan. Edellinen perheeni halailivat minua hyvästiksi.
Matkustin pitkän matkan, monta tuntia. Kerran pysähdyttiin välillä ja sain lisää heiniä syödäkseni.

Kun vihdoin päästiin perille, oli ulkona jo ihan pimeää. Kävelin ulos trailerista ja pääsin heti haistelemaan aidan läpi uutta ystävääni Tanyaa.

Tanya ei puhunut minulle mitään, nuuskutteli ja ihmetteli vain.

Kävin hiukan kävelemässä pitkin pihaa, en tosin nähnyt juuri mitään kun oli niin pimeää. Mutta sain vähän verrytellä jalkojani pitkän matkan jälkeen.
Sitten mentiinkin talliin. Siellä oli ihan oma karsina minua varten. Se oli hiukan kummallista, koska edellisessä kodissani minä sain asua yhteisessä karsinassa kahden kaverini kanssa.
Hetkisen siinä hämmästelin, ja sitten Tanya tuotiin viereiseen karsinaan ja päästiin tekemään ihan turpatuttavuutta.
Mutta eihän me kauaa jaksettu ihmetellä, oli jo iltapalan aika joten alettiin molemmat sitten syömään.
 
Ja pian sitten Emäntä toivottikin meille hyvät yöt ja sammutti valot. Mutta tällaiset yövalot jäi palamaan, ihan oli minua varten tehty jo oma nimikin siihen.

Niin minulla meni ensimmäinen yö täällä uudessa kodissani. Aamulla pääsin tutustumaan tarhaan. Tanya jäi aluksi talliin, Emäntä sanoi että saan rauhassa katsella ensiksi paikat läpi ja tutustua Inkeriinkin. Niin, täällä asuukin myös kaksi kuttua! En ollut aiemmin sellaisia tavannutkaan. Onpas hassuja. Inkeri teki kyllä heti tuttavuutta, se tahtoo aina tulla samoja heiniä syömään vaikka sillä on karsinassaan omiakin. Se toinen kuttu, Pinja, ei ole yhtä rohkea. Se pysyttelee enemmän omassa karsinassaan.

Mutta sitten kun olin katsonut paikat läpi tarhan viimeisiä nurkkia myöden ja söin jo Inkerin kanssakin heiniä vierekkäin, haki Emäntä Tanyankin tarhaan.

Vähän haisteltiin toisiamme taas ja sitten keskityttiin oleelliseen eli aamupalaheiniin.

Ja Inkerikin tuli tietysti mukaan.

Välillä käytiin hörppäämässä juotavaa.
Niin meistä tuli siis Tanyan kanssa kavereita. Se vaan on minusta hassua, että Tanya ei ollenkaan vastaa vaikka huutelen joskus sitä kun minut viedään aamuisin ensiksi tarhaan. Ajattelin jo että kaipaako se ollenkaan minua.
Mutta sitten se tapahtui. Minut vietiin yksin talliin päivällä ja kavioitani vuoltiin siellä. Kun olin siinä tovin jo seisoskellut, niin silloinpa kuulin että Tanya huusi minua tarhasta. :)

Täällä on ollut tosi vaihtelevaa säätä. Aluksi oli kaksi päivää ihan myrskyä, niin että minä jo ihmettelin mihin olen oikein tullutkaan. Mutta loppui se tuuli sitten. Aurinkoakin oli, oikein kaunista.
Mutta sitten tuli lumisadettakin ja minulle soviteltiin loimea. Ja sopihan se, hiukan kiristettiin edestä pienemmäksi ja myös mahavöitä vähän lyhennettiin. Mutta olipas hauskaa kun meillä oli Tanyan kanssa sitten ihan samanlaiset loimet päällä.

Tanya:
Voi kyllä on mukavaa kun sain uuden kaverin! Ehdin olla vain kuttutyttöjen kanssa 5 viikkoa. Mutta nyt meitä on taas kaksi. Ja minusta tuli isosisko!
Tässä vielä videota siitä meidän ensimmäisestä yhteisestä aamupalasta.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olen lukenut blogiasi reilu vuosi sitten viimeksi. Itkuhan tässä tuli kun selvisi miksi talliin on tullut uusi poni. Osanotot Reetan menetyksestä ja onnea uuteen kavioliittoon! Jään taas seurailemaan.

Ponitäti kirjoitti...

Kiitos! <3

tuulia kirjoitti...

Niin söpö ja pieni!! <3 Ihana! :D

Anonyymi kirjoitti...

Suuren surunkin aikana elämä kantaa ja tutustuu uusiin ihaniin olentoihin (poniin). Castanya ja Chamomilla sopii hyvin yhteen! Hyvää kevättä teille ♡

Laura kirjoitti...

Onnea Millalle uuteen kotiin!

Tossukka kirjoitti...

Onnea uuden perheenjäsenen kanssa! Monta kertaa miettinyt mitä kuuluu....ja nyt oli ilo lukia, että elämä jatkuu💛 niin siellä kuin täälläkin.