tiistai 27. joulukuuta 2016

Joulunviettoa

Reeta:
No nyt on vietetty joulua. Sää ei ollut ollenkaan jouluinen vaan satoi vettä ja räntää. Niinpä me päästiinkin jouluaattoiltana talliin kuivattelemaan ja oltiin siellä myös toinenkin yö.
Tallissa olikin kovin jouluista. Emäntä oli tehnyt meille ihan oman joulupuunkin, sellaisen jossa paloi valot koko yön.



Meidän karsinoihin oli tuotu pienet kuuset ja männytkin, niitä oltaisiin saatu syödäkin mutta ei nyt oikein maistunut. Varsinaisia joululahjoja me ei tänä vuonna saatu. Onhan meillä jo niin kaikkea, että toivottiin vaan syötävää ja niin saatiinkin muutamia pipareita iltapalaporkkanoiden lisäksi.

Tallissa oli aika kivasti tunnelmaa sitten kun varsinaiset valot sammutettiin, tältä näytti kun katselin karsinastani.

 Ja tässä me ollaan tuolla karsinoissa syömässä, siksi meitä ei oikein sieltä näy.
Kuttutytötkin saivat kuulemma omaan karsinaansa kuusia.
Sitten koitti joulupäivän aamu ja se sade senkun vaan jatkui. Saatiin sitten ulos mennessä loimet selkäämme. Ehdittiin jonkin aikaa oleskella tarhassa, kunnes sitten Isäntä toi meille sinne isomman kuusen. Ja voi mitä sieltä kuusen oksilta löytyikään! Nam!
Tanya:
Voi siellähän oli taas meille pipareita!
Näitä herkkuja ei muulloin saadakaan. Oli taatusti paremmat lahjat kuin mitkään loimet tai muut vermeet.
Se kuusikin jäi siis syötäväksemme, ihan kiva siitä on käydä välillä nakertamassa kuorta. Vuohet siitä kyllä tykkää enemmän. Nyt kun ei ollut pakkasta, ovat kuttutytötkin olleet sitten ulkona meidän kanssa.


Reeta:
Sitten kun oli nukuttu toinenkin yö tallissa ja oli Tapaninpäivä, olikin aamulla ulkona ihan valkoista! Oli satanut lunta, voi miten hienoa!
Minut valjastettiin pitkästä aikaa ja pääsin kärrylenkille.
Voi että olikin mahtava keli pötkiä menemään. Ihan minä innostuin ja laitoin välillä laukaksikin. Mutta Emäntä toppuutteli, se ei ollut ihan niin kovalla menopäällä kuin minä. Mutta minusta tällainen sää on ihan paras. On ollut pitkään niin liukasta ettei siksi ole kärrytelty, mutta nyt tuossa lumessa kavioni pitivät oikein hyvin ja siksi minä olin ihan ratketa riemusta!
Ja tulihan siinä sitten hikikin. Kotiin päästyämme minulle laitettiin kuivatusloimi ja sain lämmintä juotavaakin. Löydättekös tästä kuvasta Aksu-kisun? :D
Tanya:
Minäkin pääsin pitkästä aikaa kärrylenkille. Kävin ensiksi hiukan pellolla juoksemassa liinassa alkuverryttelyjä. Tässä olen sitten valmiina lähtemään lenkille. Kärryt on jo lumiset koska Reetan lenkki oli ennen minun lenkkiäni.
Isäntä ja Mila-koira lähtivätkin mukaamme kävellen. Ensiksi ne menivät meidän edellä ja ehtivät jo aika kauas.
Mutta sitten kun ravasin niin saatiin ne kiinni ja ehdittiin käydä kääntymispaikallakin ennen niitä ja tultiin kotimatkalla vastakkain.
Että semmoista, mukava joulunvietto oli meillä.

Muistakaahan osallistua vielä tuohon edellisellä kerralla laitettuun arvontaan! Aikaa on vielä huomiseen keskiviikkoiltaan saakka.

Niin ja Reetaakin voi vielä äänestää siinä Villivarsan Vuoden hevonen -kisassa.

4 kommenttia:

Noora kirjoitti...

Voiko poneillekkin antaa piparia? :O

Ponitäti kirjoitti...

No jouluna vähän, ei muulloin anneta. Niissä on sokeria joka ei ole poneille hyväksi ja siksi ei enempää annetakaan. Mutta pari piparia päivässä jouluna ei ole kokonaisuudessa liikaa.

Anonyymi kirjoitti...

Mistä noi kyltit on? (:

Ponitäti kirjoitti...

Jos tarkoitit noita nimivaloja, niin ne on itse tehty. Taivutettu maidonvärisestä pleksimuovista kourut, joihin laitettu ulkoreunaa vasten puisia irtokirjaimia ja niiden taakse kieputettua led-valoletkua, siis sitä mitä jouluvaloinakin käytetään.