Joulunviettoa

Niinhän se joulu jo meni. Pari päivää ennen joulua käytiin metsäretkellä. Ja sepä olikin erikoinen retki, mentiin ihan tuttua reittiä mutta sitten Emäntä päästi meidät metsään irti! Saatiin jonkin aikaa olla ihan vapaana ja syödä lumen alta kanervia.

Mutta me tiedettiin mitä Emännällä oli taskussa! Ja kun se kutsui niin mentiin sitten ja saatiin niitä porkkanoita. Ja niin meidät otettiin siinä takaisin naruihin, eikä saatu nauttia vapauden huumasta sen pidempään.

Mutta koska meillä oli hiukan virtaa ja Emäntäkin sen huomasi, niin kotiin tultuamme päästiin juoksentelemaan agilityaitaukseemme. Ja niinhän me sitten laitettiin kavioilla koreasti niin että lumi pöllysi!

 

Tanya:

Reeta sai kertoa tuosta metsäretkestä, mutta minäpä kerron siitä joulusta! Tänä vuonna ei saatukaan joululahjaksi mitään varusteita. Emäntä sanoi, että se kyllä tilasi meille loimet, mutta sitten niistä olikin jo toinen koko loppunut eikä sitten saatukaan niitä.

Mutta eipä se oikeasti haitannut. Me saatiin vähän normaalia enempi porkkanoita ja sitten saatiin myös leivänpaloja. Niitä ei yleensä muuten juuri saadakaan, vaikka vuohille niitä kai annetaan useamminkin.

Mutta me saatiin myös kuusi! Aiemmin oli sellaisia pikkukuusia järsittävänä, mutta nyt tuli vähän isompi. Nam!

Tässä on herkullisia havuja ja myös tuo varren kaarna on makoisaa.

Käytiin me joulun aikaan ajolenkilläkin, mutta siitä ei tullut kuvia. Emäntä sanoi että kamerasta loppui akku juuri kun sitä olisi tarvittu. Ennen ajolenkkiä kävin vähän pyöröaitauksessa lämmittelemässä ja lenkki menikin sitten ihan kivasti.
Reetakin kävi lenkillä ja hiukan ihmettelin, kun sen tullessa takaisin oli jo ihan pimeää. Minun ei sentään ole vielä tarvinnut pimeässä kärryjen kanssa mennä.