Pääsin juoksemaan pyöröaitaukseen, voi kun mulla oli kevyt ja lennokas olo! Siellä on niin mukava loikkia kun on hyvä hiekka mistä ponnistaa.
Tämän kavalettipuomin ja sen pidikkeet oli siis sieltä messuilta meille tuonut.
Ja sitten sovitettiin myös uutta kuivatusloimea. Silloin kun mulla oli massu kipeänä, sain päälleni tällaisen mutta eri värisen loimen. Mutta se oli hiukan pieni mulle. Nyt sain sitten sovittaa tätä, joka on oikeasti Tanyan kokoa. Onneksi Emäntä oli ostanut näitä kolme eri kokoista, koska tämä olikin minulle parempi ja se kaikista suurin oli sitten vielä Tanyalle. Tämä on vähän erilainen kuivatusloimi kuin meidän aiemmat, tämä on päältä liukaspintainen.
Mutta vaikka mulla oli vähän hiki, niin en tahtonut että tämä jäisi päälleni. Ilta oli oikein lämmin ja aurinkoinen, joten Emäntä riisui tämän sovituksen jälkeen pois. Ja tarhaan päästyäni minä piehtaroinkin sitten antaumuksella hiekassa!
Tanya:
Niinpä pääsin minäkin pyöröön juoksentelemaan.
Tutustuin myös sitten tuohon puomiin. Mutta minulla se oli vain maassa, eikä noita korokepaloja käytetty ollenkaan.
Mutta yli siitä piti silti loikata.
Minullekin sovitettiin kuivatusloimea, tämä olikin väriltään erilainen kuin tuo Reetan oma.
Vihjasin kyllä Emännälle, että mieluummin nyt kuivattelisin ilman loimea vaan.
Me on tässä yhtenä iltana ohjasajolenkkeilty ja sitten seuraavana iltana käytiin kärrylenkilläkin pitkästä aikaa. Sain kovasti kehuja, Emäntä sanoi että pieni tauko taisi tehdä minulle hyvää. En nimittäin tällä kertaa säikkynyt yhtikäs mitään! Niin ja valjastuspaikaltakin lähdin ihan ilman Isännän apua. Aiemmin siis Isäntä on irrottanut minut naruista ja taluttanut alkuun, kun Emäntä on istunut valmiina kärryissä. Mutta tällä kertaa siis Emäntä irrotti narut ja jaksoin odottaa nätisti kunnes Emäntä oli kärryissä. Ja sitten lähdin ihan hötkyilemättä liikkeelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti