Kilpa-ajot

Tanya:
Hih hii, minäpä olen nyt äänessä vaan, enkä anna Reetalle ollenkaan suunvuoroa!
Meille tuli käymään taas se Emännän kaveri, jonka luona olin koulutettavanakin syksyllä. Lähdettiin siis ajelulle.
Mutta ennen ajelua me vähän verryteltiin tarhassa. Olen Reetalta oppinut sellaisen jutun, että jos Emäntä tulee päivällä riimun kanssa tarhaan, niin sitä voi ensiksi vähän juoksuttaa. Paitsi tietysti illalla, silloinhan odottaa ruoka tallissa joten silloin kannattaa olla ovella valmiina.

Niiden alkuverryttelyjen jälkeen minut sitten vietiin valjastettavaksi. Reeta kyllä valjastettiin ensiksi talon nurkalla ja sitten minut sillä normaalilla valjastuspaikalla. Siinä on nyt ovet edessä ja ne avataan vasta sitten kun lähdetään.

Minä sain heti hyvän etumatkan ja Reeta jolkottelikin perässäni melkein koko reissun.

Hyvin pian ihmiset totesivat, että kuljen nätisti ja niin pysähdyttiin hetkeksi ja minulta irrotettiin tuo sekki. Sain siis venytettyä niskaani. Minulla oli myös eri kuolain kuin aiemmin, tämä on se sama oliivikolmipala jota käytän aina näyttelyissä.

Sitten välillä me mentiin ihan kilpaa! Saatiin siis ravata ja eihän Reeta pysynyt ollenkaan minun vauhdissa. Vaikka en mennyt edes täysiä. Reetan piti vaihtaa laukaksi, mutta Emäntä kai himmasi sen ohjissa niin ettei sitä laukkaa pitkästi kestänyt.

Välillä pysähdyttiin pari kertaa, kun meille vaihtui kuskit. Mutta Reeta oli niin tahmatassu, että minun kuskini totesi minut mukavammaksi ja niin vaihtoivat pian takaisin. :)

Kotiin tultua pyörittiin vielä muutama kierros takapihalla ja sain vähän poseerata. Sain myös kovasti kehuja hienosti menneestä lenkistä.

Ehtihän siinä kärryä vetäessä tulla hiki ja saatiin sitten taas nämä fleecevuorelliset loimet päälle. Ja jotain lämmintä puuroakin saatiin juotavaksi ja vielä porkkananpalat.