keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Kevätaurinkoa

Oli niin mukava se karkureissu josta viimeksi kerroin, että ajattelin ottaa sen uusiksi. Luulin tilaisuuteni tulleen, kun taas yhtenä päivänä Emännän kanssa mentiin sinne pellolle. Ihan samaan tapaan mentiin sinne kauas pellolle ja sitten lähdin sieltä juoksemaan.
Mutta täh??!!

Emäntä ryökäle, se veti tällä kertaa pidemmän korren! Olikin laittanut portin kunnolla kiinni, en mä siitä uskaltanut lähteä enää pujottelemaan.

No mutta, ei se mun tahtia hidastanut kuin hetkeksi. Päätin sitten loikkia siellä hangessa, oli se vaan mukavaa sekin!



Sattuipas yksi päivä hurja juttu, kun oltiin ajolenkillä. Mentiin taas sitä tietä, jossa näkyy paljon isojen hevosten jälkiä. Mutta tällä kertaa ei nähty pelkästään jälkiä, vaan ne hepat! Ne oli ne naapuritallin isot pojat, joita olen joskus aidan takana käynyt katsomassa. Ne tuli molemmat kärryjen kanssa ja aluksi niitä vähän pelotti ohittaa mua. Minä seisoin ihan paikallani ja Emäntä seisoi siinä mun vieressä.
Mutta sitten kun ne oli ohittaneet meidät, mulle tuli kiirus! Emäntä tuskin ehti kärryihin, kun minä jo lähdin laukkaamaan ja uskokaa tai älkää, minä sain ne kiinni!

Mutta justiinsa kun sain ne kiinni, tultiinkin jo toiselle tielle ja ne jatkoikin matkaansa eri suuntaan kuin me. Höh.

Onhan mulla jotain uutta taas tälläkin kertaa näytettävänä. Kuten kerroin, Emäntä taitaa olla ihan hurahtanut näihin otsapantahömpötyksiin, kun taas tuli uusi. Tämä on nyt mun ajosuitsissa, kimaltelee kyllä ihan kivasti kevätauringossa.


Niin aurinkoa minä olenkin nyt ottanut. Nauttikaahan tekin rakkaat lukijani kirkkaista päivistä!

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiva blogi ja hieno poni!

Reeta kirjoitti...

^Kiitos!!

Unknown kirjoitti...

Toi otsaanta on tosi makee! =D