Hankihyppelyä

Olipa erikoinen tässä yks päivä. Meille tuli jotain naisia, Emännän kavereita kai. Mut vietiin pyöröaitaukseen ja sinne ne tulivat mun kanssani yksi kerrallaan. En oikein ymmärtänyt, mitä ne halusivat mun tekevän. Mutta esitin niille kaikki temppuni, juoksin ja pompin. Siinä ne aina heilutteli narua niin kuin Emäntäkin on joskus aikaisemmin muutaman kerran tehnyt.

Ne teki kaikki samalla lailla, hetken heiluttelivat narua ja minä juoksentelin, sitten ne lopettivat ja kun menin luo, rapsuttivat mua.


Muistattekos kun kerroin aikaisemmin, että Isäntä aurasi kesälaitumelle puuharadan? No nyt se rata on peittynyt lumeen, mutta yhtenä päivänä me mentiin sinne Emännän kanssa. Siinä radan kohdalla oli vähemmän lunta kuitenkin ja siinä oli hyvä juosta. Minä sitten vähän innostuin. :D





Ja kun kerta vauhtiin pääsin, niin menin sitten ihan umpihankeenkin! Olipas hienoa kun lumi vaan pöllysi! :D











Sitten kun sain energiani purettua, muistin mikä siellä laitumella onkin parasta! Syöminen! Ja aloin kaivaa lunta pois.

Löytyihän sieltä alta syötävää! Vaikka vähän jäistä, niin silti nam!


Olipa tuossa viime viikonloppuna yksi kirpeä pakkaspäivä. Olinkin päivän sisällä karsinassa ja vasta illalla muutaman tunnin ulkoilemassa. Tulipas huurua turkkiin!

On mulla onneksi tuo paksu ja pörröinen karva, ei mun kylmä tule. Mutta se on inhottavaa, kun pakkasella lumi tarttuu mun kavioihin isoiksi möykyiksi. Emäntä sitten naputtelee ne möykyt pois kun menen illalla karsinaan.