Ensinnäkin jo lauantai-iltana ilmestyi pihaan taas traileri ja nyt Emäntä sanoi, että se traileri on mun ihan oma! Enää ei tarvi matkustella lainatrailereissa. Ja sitten sinne väliseinän toiselle puolelle pakattiin ne mun agilityesteet ja sitten aamulla mut laitettiin sinne omalle puolelleni. Matkustin taas peffa menosuuntaan päin niin kuin ennenkin.
Kun päästiin perille, niin mut otettiin pois trailerista ja Isäntä alkoi purkaa esteitä. Sitä mukaa kun esteitä valmistui kentälle, mä sain kokeilla mennä niitä. Sitten mut laitettiin takaisin traileriin ja ajettiin ihan hetken matkaa vaan ja sitten mut vietiin ihan outoon talliin! Se olikin hassu talli, siellä ei ollut isoja heppoja ollenkaan, vaan vähän mua isompia poneja oli kaikki! Mä sain oman karsinan ja sain olla siellä sitten jonkin aikaa ihan rauhassa.
Sitten Emäntä tuli hakemaan ja puki mut siihen vihreään sadetakkiin jota en ole vielä pitänyt ollenkaan. Mulla olikin koko päivän joku loimi päällä kun ulkona satoi. No, sitten me mentiin ulos ja käveltiin sellaisen alueen läpi missä oli poneja siellä täällä ja mä en tiennyt mihin päin olisin katsonut ja kenelle jutellut. Menin ihan sekaisin sellaisesta! Mutta Emäntä vaan talutti mua eikä päästänyt tekemään tarkempaa tuttavuutta kenenkään kanssa. Niin me sitten mentiin sinne agilitykentälle, mutta meidän piti odottaa hetken aikaa kun siinä vieressä meni koiria agilityä. Mutta en mä niitä ehtinyt katselemaan, mä olin niin täpinässä!
Sitten mä vähän rauhoituin ja katselin yleisöä.
Ja sitten me päästiin menemään ja menin kuulemma oikein hienosti radan!
Kuva: Mervi Mäki-Neste
Me mentiin rata kaksi kertaa läpi, ensiki kävellen vaan ja sitten toisella kertaa mentiin vähän nopeammin.
Sitten se juttu olikin ohi ja mut loimitettiin uudestaan ja vietiin takaisin sinne karsinaan. Pian alkoi sitten kotimatkakin ja sekin meni hyvin.
Emäntä kertoi että pian meillä on taas uusi reissu kun mennään näyttelyyn!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti