uusi riimu

Hih, mä sain taas uuden riimun! Oon varmaan ollut tooosi kiltti tyttö kun Emäntä mua näin lahjoo! Tämä riimu tulikin ihan käyttöön heti ja se jonka sain viime kesänä synttärilahjaksi tais mennä pesuun. Tässä on uusi narukin, se on punainen ja pörröinen. Emäntä sanoo että se on ommellu tämänkin riimun itse. Ihan kiva tämä on, kevyempi kuin se edellinen.


Silloin kun oli pihassa liukasta, Emäntä veikin mut taas kerran sinne mun kesälaitumelle. Mutta ei siellä ollu nyt ollenkaan kivaa. :( Lumi oli ihan kummallista, se oli kovaa ja sitä oli korkeasti. Emäntä vaan käveli siinä lumen pinnalla, samoin Meirami-kissa. Mutta kun mä yritin kävellä, niin mun jalat upposi aina hankeen ja se oli tosi raskasta, ei siinä oikein voinut edes juosta. Ei me sitten siellä kovin kauaa oltukaan.


Mun ajoloma kesti sitten melkein kaksi viikkoa. Mutta tässä yks päivä kun oli satanut lunta ja se oli tarttunut siihen jäähän, niin me käytiin taas kärryjen kanssa pieni lenkki. Mä en vaan meinannut ollenkaan tajuta, että Emäntä haluaakin lähteä eri suuntaan kuin ennen! Mä olisin lähtenyt samaan kuin aina ennenkin. Jonkin aikaa tuolla tienhaarassa keskusteltiin asiasta ja sitten Emäntä nousi kärryistä ja talutti mut siihen suuntaan mihin se halusi. Ja sitten me mentiin sinne. Mulla oli alkumatkassa perä melkoisen kevyt ja muutenkin olin innoissani kun taas pääsin kärryjen eteen. Menin sitten aika reipasta vauhtiakin välillä. Nyt me tehtiin enempi sellaisia pieniä ravipätkiä vaan. Emäntä maiskauttaa suullaan hassusti ja siitä aina tiedän koska pitäis ravata. Ja sitten kun ravaan ja Emäntä sanoo sooojaaa, kääääyntiiii, niin sitten saan taas hiljentää ja vaihtaa käyntiin. Emäntä kehui mua kovasti kun mä osaan noi jo niin hienosti. Mutta sain mä välillä mennä ihan vapaastikin sitä tahtia mitä itse halusin.