lauantai 23. helmikuuta 2008

Talven riemuja

Kerta kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin näistä kuvista varmaan ymmärrätte, mistä mä talvessa nautin eniten!









Kun mä näen tuoretta, ihanaa vastasatanutta lunta, en millään malta olla kierimättä siinä! Emäntä joskus valitettavasti sen ilon yrittää estää, sanoo ettei kesken lenkkiä ihan maantiellä saa piehtaroida. Mutta jos ollaan sellaisella hiljaisella pikkutiellä, niin sellaisella mä saan välillä vähän piehtaroidakin ja Emäntä vaan nauraa.

Mutta eilisellä lenkillä oli yks juttu, joka ei naurattanu Emäntää aika muakaan. Mä näin nimittäin jotain sellaista mitä en oo koskaan ennen nähnyt; aura-auton! Se tuli ihan meitä vastaan ja Emäntä päätti että mehän hypätään turvaan ojaan. Mä olin sitä mieltä, että oltais voitu mennä siitä ojasta ihan metsäänkin asti, mutta Emäntä piti mua vaan tiukasti niin pysyttiin siinä ojassa. Mutta en mä kauheesti säikkynyt vaikka se aura meni sitten ihan siitä tien reunaa pitkin. Emäntä sanoi, että siellä autossa oli kuitenkin fiksu kuski, kun se hiljenti niin ettei meidän päälle lentänyt yhtään lunta.
Ai niin, yhden vieraan koirankin mä näin sillä lenkillä. Se oli aika hassu, kun se näki mun vaan vähän kauempaa ja se kiskoi hirveesti narustaan ja haukkui mulle. Mutta ei sen koiran Emäntä päästäny sitä lähemmäksi, se sanoi ettei se koira oo koskaan ennen nähnyt ponia. Mutta minäpä oon nähnyt koiria, niin en mä siitä piitannu mitään ja niin me jatkettiin vaan matkaa.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voi miten ihanan onnelliselta näytät piehtaroidessasi.
Sinulla on ollut jännittävät hetket... onneksi oli tosiaan fiksu aura-auton kuski kun tajusi hiljentää :)

Anonyymi kirjoitti...

ihania kuvia.... =) jollakin on taas ollut kamera justiinsa oikialla hetkellä mukana!