tiistai 16. tammikuuta 2018

Uutta vuotta


Hyvää uutta vuotta vaan kaikille! Perinteiseen tapaan tarjotaan teille kaikille lukijoille tulostettavaksi meidän ihka oma vuosikalenteri. Klikkaa tuosta kuvasta auki pdf-tiedosto jonka voit tulostaa A4-paperille.

Tanya:
Vuosi vaihtui meillä ihan rauhallisesti. Olis kaunis sää ja oltiin tarhassa yötäkin. Vähän poksui jossain kauempana ja meillä oli täydet valot tarhassa yöhön saakka. Emäntä kävi vielä yöllä lisäämässä heiniä ja sammutti sitten vasta valot.
Uusi vuosi kyllä alkoi ihan mukavasti, mutta jo viikon päästä tuli vastoinkäymisiä. Kun oli taas vähän huonompaa säätä niin me oltiin öitä karsinoissa ja yhtenä yönä kävi niin, että minä piehtaroidessani juutuinkin kiinni! En päässyt kääntymään takaisin jaloilleni ja voi että siinä meni kauan! Sitten tuli jo aamu ja kun kuulin että Emäntä oli jo tulossa talliin, minä päätin vielä kerran ponkaista ja pääsinkin ylös. Hirmuinen nälkähän mulla oli, kun iltaheinätkin oli jääneet kesken.
Mutta sitten kun sain aamuheinät syötyä, tulikin mahani kipeäksi. Emännän kanssa käytiin sitten kävelyllä, mutta ei auttanut. Sitten tuli lääkäri minua katsomaan, laittoi yhden piikin ja inhottavan letkun nenään. Mutta minä olin kiltisti ja siedin kaiken ja sain kyllä kehujakin. Ne hoitojutut tehtiinkin vuohitallissa, en ole siellä vielä kovin montaa kertaa käynytkään sen jälkeen kun meidän karsinat sieltä muutettiin tallin toiselle puolelle.
Onneksi sitten aika pian oloni alkoi helpottaa ja vatsa taas toimia. Käytiin vielä kolmesti kävelyllä sen päivän aikana ja vielä seuraavanakin päivänä.

Klinikallakin olen jo ehtinyt käymään tämän vuoden puolella. Mutta se oli ihan rutiinikäynti, niitä minun hammashuoltoja. Ja samalla otettiin vielä masusta kuva ja ei ole kuulemma yhtään hiekkaa siellä.

Milla:
Tanyalla on ollut niin kaikenlaista, mutta meikätyttö on ollut ihan terve. Pääsin kyllä taas mukaan klinikalle seuraneidiksi, mutta tällä kertaa en mennyt mukaan sinne hoitohuoneeseen vaan katseltiin ensiksi käytävältä sinne ja sitten mentiin siihen viereen karsinaan. Isäntä oli minun kanssa ja hömpöteltiin vähän selfiekuvia ottaen.
Tuli mulla kyllä sitten vähän hätä, kun kuulin että Tanya lähti sieltä hoitohuoneesta ja sen kavioiden kopse vain kuului loittonevan. Aikani huutelin perään, mutta en saanut vastausta. No jonkun ajan kuluttua onneksi askeleet sitten lähestyivät taas ja Tanya tuli hetkeksi samaan karsinaan ennen kotiinlähtöä.
Tuossa Tanyan massukivusta seurasi kyllä yksi tosi kiva juttu. Mehän ollaan aiemminkin saatu jo lämmintä makuvettä aamuin ja illoin, mutta nyt siihen tuli jotain paljon parempaa makua vielä ja sitä on saatu peräti kolme kertaa päivässä. Oi että se on hyvää! Emäntäkin ihmetteli, kun minä yhtenä iltana karsinaan mennessä ryystinkin koko kupillisen heti tyhjäksi! :D

Ei kommentteja: