sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Estekisoissa

Milla:
Voi nyt tehtiinkin jotain ihan uutta! Käytiin estekisoissa! Minä ounastelin jo edellisenä päivänä jotain, kun Emäntä laittoi minulle uuden satulan ja tämä tuttu poika tuli meille ratsastamaan. Pihaan oli laitettu meidän agilityssä käyttämä puomi ja sen yli piti aina kävellä. Se puomi oli ihan vaan maassa niin ei tarvinnut hypätä. Välillä kyllä ravasin, mutta ennen puomia vaihdettiin käyntiin.
No tänään sitten lähdettiin matkustamaan trailerilla. Emäntä kertoi etukäteen mitä siellä on odotettavissa, että on isoja hevosia ja pitää olla kiltisti kun pikkuinen ratsastaja selässä. Ja niin siellä tosiaan olikin isoja hevosia, ei ketään yhtä pientä kuin minä. Mutta tämä tuttu poika siellä oli ja niin menimme yhdessä maneesiin ja siellä oli niitä esteitä ja minä menin sen radan läpi. Esteitä oli yhteensä 6, joten kierreltiin siellä maneesissa ympäriinsä että kaikki tuli ylitettyä. Emäntä talutti minua kuten kotonakin ja pojan isä käveli myös vierellä.
Hienosti minä menin ja sain kehuja ja poika sai mitalin ja ruusukkeen. Odoteltiin vielä että Tanyakin kävi tekemässä oman suorituksensa ja siinä odotellessa söin ruohoa. Sitten riisuttiin satulat ja suitset pois ja matkustettiin takaisin kotiin. Matka ei ollut pitkä, mutta saatiin silti heinäpussit kotimatkalle, olihan jo meidän iltapäiväheinien aikakin.

Vähän muutakin on retkeilty, käytiin nimittäin metsäretkellä! Ihan siis vaan kävelyllä, mutta poikettiin metsään niin että saatiin syödä marjoja ja varpuja. Omnomnom, kun olikin hyvää!







Tanya:
Minäkin olin tosiaan ensimmäistä kertaa ikinä estekisoissa. Edellisenä päivänä harjoiteltiin kotona ja sitten pääsinkin tositoimiin siellä kisoissa. Yritin vähän kiirehtiä siellä kun ymmärsin niin että siitä suorituksesta otetaan aikaa kuten agilitykisoissakin. Enkä ymmärtänyt ollenkaan miksi Emäntä vaan himmaili. Minä olisin mennyt paljon reippaammin ja loikkinut oikein hienosti puomien yli. Mutta sitä poikaa vain nauratti ja pysyi kuin pysyikin selässäni. Ja niin poika sai mitalin ja ruusukkeen ja minä kehuja.

Meillä on ollut nyt pari päivää kaunista syksyä ja on päästy laitumellekin. Tuosta uudelta laitumelta alkaa olla heinä syötynä eikä se oikein enää kasva, mutta silti on siinäkin välillä oltu. Tarhan vieressä olevalle laitumellekin päästään välillä, siellä kasvaa vielä enemmän ruohoa kuin tässä.
Tässä jokin aika sitten satoi kyllä kovasti, niin että tuolle laitumelle tuli ihan lätäkköä eikä siksi siihen päästykään. Ja parina yönä oli niin märkää että mentiin sitten yöksi talliin. Siinä huomattiin että talliin oli tullut jotain uutta, huomaattekos?
No nehän oli nuo meidän nimivalot, ne oli nyt erilaiset kuin ennen. Nämä jäi yöksi palamaan kun Emäntä toivotti hyvät yöt ja sammutti isot kattovalot.
Milla kertoikin jo meidän metsäretkestä. Se oli toden totta mukava, toivottavasti mentäisiin vielä uudelleenkin.

Muistuttaisin vielä meidän arvonnasta, joka on edellisessä postauksessa. Siihen ehtii vielä osallistua mukaan, arvonta on keskiviikkoiltana!

Ei kommentteja: